asenne

Kun luovuin kaikesta omaisuudestani!

Vuonna 2016 päätin hankkiutua eroon lähes kaikesta omaisuudestani. Kunnianhimoinen tavoite oli, että projektin lopuksi kaikki kamani mahtuisivat yhteen matkalaukkuun. Aloitin operaation kasaamalla tavarani asuntoni kulmaan. Vuosien aikana matkaan olikin tarttunut kaikenlaista. Satoja lenkkareita, levyjä, leffoja, kirjoja, palkintoja, mitaleita, kirjeitä ja ties mitä turhaa krääsää. Kun tarkastelin tavaroita tarkemmin, olin hetken pienimuotoisessa shokissa. Jokaisella tavaralla oli oma tarina, jotka muodostivat viimeiset 20 vuotta elämästäni. Muistin tismalleen miltä tuntui rokkata mustia Pro-Keds kenkiä kun voitettiin Jussin kanssa ensimmäiset Circle Kingz -skabat, tai kun ostin musta-harmaan Kangol -hatun voitettuamme Rock Steady Anniversaryn New Yorkissa. Taisin vuodattaa pari kyyneltäkin käydessäni läpi kirjeitä vanhoilta tanssioppilailtani ja asiakkaltani TFW -salilla.

Alkuun tavaroista irtipäästäminen suorastaan sattui. Tuntui kun olisin antanut kaikki muistoni ja saavutukseni pois. Oli hullua huomata miten kiintynyt olin tavaroihini. Päivä päivältä pino huoneeni kulmassa kuitenkin pieneni ja kipuilu vaihtui puhtaaseen antamisen iloon. Huomasin, että olin jotain enemmän kuin vain tavarani. Muutamien viikkojen jälkeen olin saavuttanut tavoitteeni ja pakannut loput kamani yhteen matkalaukkuun (Kiitos Äiti avusta, taisit myös pelastaa jotain aarteita;) ). Oloni oli vapautunut, kevyt ja äärimmäisen onnellinen.

Mitä sitten opin operaatiosta

1. Todellista vapautta on mahdollista tuntea vasta, kun on valmis päästämään irti.

2. Muistot ja saavutukset eivät ole tavaraa. Ne ovat elettyjä kokemuksia ja auttavat sinua rakentamaan valoisamman tulevaisuuden.

3. Painolasti kevenee vain, kun uskaltaa hankkiutua eroon asioista, joita ei enää tarvitse.

Edellistä kaappien siivouksesta on kohta 2,5 vuotta. Kun katson tavaran määrää asunnossani nyt, huomaan, että on korkea aika toistaa operaatio!

Mitä sä ajattelet aiheesta? Oisitko sä valmis luopumaan valtaosasta tavaroistasi?

Loistavaa viikkoa sulle!

Joulutarina ja neljä tehotreeniä lomalle

Seuraava tarina muistui mieleeni, kun äitini soitti mulle pari viikkoa sitten ja kysyi, olisiko mulla aikaa lähteä perheen kanssa jouluksi Lappiin. Sanoin, että aikaa on ja tulen mielelläni. Äitini linjan toisessa päässä vastasi sen olevan ehdottomasti paras joululahja mitä pojaltaan saattaa toivoa. Siksi toivonkin, että luet seuraavan tarinan ajatuksella:)

Joulutarina

Lomat olivat jo ovella ja oltiin juuri laitettu Peten ja Elastisen kanssa TFW Helsinki Oy:n paperit sisään PRH:lle. Toiveena oli avata meidän eka kuntosali alkuvuodesta 2014. Mä tein samaan aikaan PT-hommia ja yksi asiakkaistani sattui olemaan kovan luokan liikemies. Miehen poika oli samalla mun breikkioppilas ja mitä olin hänestä kuluneen syksyn aikana oppinut, niin kiireinen duuni söi ison osan miehen ajasta. Poikaa haki breikkitreeneistä milloin kukakin assari ja PT-sessioiden alku venyi usein kiireellisten businesten takia. Mies oli laiminlyönyt liikkumistaan jo vuosia, mutta viimeisten kuukausien aikana olimme yhdessä päässeet oikein mukavaan vauhtiin. Onnistumiset ja tulokset olivat kasvattaneet uudesti syntyneen miehen nälkää ja hänestä oli kuoriutunut todellinen himotreenaaja. Treeneistä oli tullut henkireikä hektisen arjen keskellä ja mun tehtävä oli lähinnä huolehtia, ettei homma karkaisi täysin käsistä. Kun tuli aika sopia joulunajan treeneistä, ilmoitin miehelle, että seuraavan kerran treenataan vasta uuden vuoden jälkeen. En ollut vielä koskaan saanut niin hapanta naamaa asiakkaaltani. Mieskin oli nyt uudessa tilanteessa. Hän oli tottunut ostamaan haluamansa rahalla ja lupasi maksaa tuplahinnan jokaisesta treenistä joulunaikana. Kieltäydyin kohteliaasti ja kerroin, että hyvinvointi on muutakin kuin treeniä. Viimeistä puuttuvaa palasta hän ei voisi ostaa rahalla. Mies kävi kierroksilla, mutta höyry viileni nopeasti, kun löin hänelle käteen loppuvuoden treenit. Säännöt olivat, että meidän yhteiset treenit eivät jatku, ennen kuin listan kaikki viisi kohtaa olivat suoritettu. Mies otti sanaakaan sanomatta vastaan seuraavat ohjeet.

Päivä 1: Valmista perheelle illallinen.
Päivä 2: Treenaa breikkiä lapsesi kanssa.
Päivä 3. Menkää ulkoilemaan koko perheen voimin.
Päivä 4. Järjestä aikaa yhteistä aikaa vaimosi kanssa.
Päivä 5. Otat totaalisen vapaapäivän kaikista töistä.

Meidän viimeisen session päätös ei sujunut kovinkaan iloisissa merkeissä. Olin nuorena PT-alkuna aika huolissani myös omista duuneistani. En nimittäin ollut kovinkaan varma, onko mies asiakkaani enää vuoden vaihteen jälkeen. No riskejä on otettava!

Heti aattona laitoin miehelle viestiä ja kysyin, oliko ainuttakaan kohtaa otettu haltuun. Ei kuulemma ollut, joten muistutin diilistämme. En kuullut miehestä mitään päiviin, kunnes yhtäkkiä Facebookkiini kilahti viesti hänen vaimoltaan. Aluksi ajattelin, että ”voi hemmetti, mitähän sieltä tulee”, mutta pelko osoittautui turhaksi. Sieltä tuli lämpimin kiitos, mitä olin koskaan saanut. Mies oli kuulemma ylpeänä kertonut kotonaan, miten ”Johannes” oli antanut hänelle täysin uudenlaiset treenit. Näiden treenien ansoista mies oli kuulemma ekaa kertaa vuosiin ollut innoissaan suunnittelemassa perheen yhteisiä menoja, duuneista välittämättä! Lukiessani viestiä taisin tirauttaa pari kyyneltäkin, koska tajusin valmentajan työnkuvan. Meillä oli ollut upea syksy miehen kanssa, mutta siitä huolimatta kaikkein tärkeimmät treenit tehtiin kaukana kuntosalista. Ne tehtiin kotona yhdessä perheen kanssa!

Edellinen stoori oli varmistus sille, mitä haluan valmentajana ja uudella salillamme saavuttaa. Elämään kuuluu muutakin kuin treeni, kova treeni ja kovempi treeni. Hyvinvointi on ennenkaikkea vastuunottoa itsestä ja ihmisistä ympärillämme, salin seinien ulkopuolella. Maailma muuttuu kokoajan hektisemmäksi. Siksi onkin mun mielestä nykyaikaa ja äärimmäisen raikasta pitää kiinni perusarvoista, jotka niin helposti unohtuvat arjen pyörteissä. Joten tässä on sulle hieman poikkeava treeniohjelma tarinan oppien mukaisesti. Ota haltuun ja laita fiiliksiä miten treenin sujuivat.

Kaikkien aikojen lomatreenit

  1. OLE LÄSNÄ: Kysy läheiseltäsi, ”mitä sinulle kuuluu?”. Edellisestä kerrasta saattaa olla jo aikaa.
  2. ULKOILE: Haasta perheenjäsen reippailemaan tai treenaamaan luonnossa.
  3. RENTOUDU: Anna itsellesi lupa olla tekemättä mitään.
  4. OFFLINE: Ota yhden päivän irtiotto somesta. Jos oikein hulluttelet nii vaikka kaks!

Mahtavia lomia ja treenejä kaikille!

 

ÄLÄ KUVITTELE TODELLISUUTTA TOISENLAISEKSI, KUIN SE OIKEASTI ON – UNI

Mulla tuppaa olemaan lentävä aikataulu mikä tarkoittaa sitä, että usein yöunet jäävät lyhyiksi. Myöhäiset keikat, aikaiset aamut, matkapäivät sekä aikaero sekoittavat unirytmin tehokkaasti. Hösästä huolimatta on seuraavana päivänä oltava vireessä. Pitkällä tähtäimellä jatkuva univaje ei tietystikkään ole optimaalista, mutta satunnainen huonosti nukuttu yö ei todellakaan pilaa automaattisesti tulevaa päivää. Seuraava teksti on päiväkirjastani parinvuoden takaa. Jetlag painoi päälle ja edessä oli aikainen aamu, sekä tärkeä puhekeikka.

Katson vielä viimeisen kerran kelloa. Jetlagin ansiosta mua ei nukuta tippaakaan ja aikaa herätykseen on vajaa neljä tuntia. Kaikkien oppikirjojen mukaan se on aivan liian vähän, mutta mua se ei haittaa. Olen tottunut aikaisiin herätyksiin ja lyhyisiin öihin. Olipa vastassa sitten mitä tahansa, niin tiedän pärjääväni huomenna. Mä olen oppinut, että unesta stressaaminen vie paljon enemmän energiaa kuin se, että sulkee tyynesti silmänsä ja laittaa pään tyynyyn. Pelkkä lepo riittää tänään ja siksi mä en stressaa nukkumisesta. Jos aamulla väsyttää, niin sitten väsyttää, mä hoidan homman silti! Olen ollut väsynyt ennenkin ja pärjännyt aina hienosti. Mä oon voittanut kisoja, loistanut puheissa ja keikoilla ilman silmällistäkään unta. Ja onhan olemassa mahdollisuus, että herään myös pirteänä. Niinkin on käynyt monesti. Suljen silmät leveästi hymyilen ja toivotan hyvää yötä maailmalle. Huominen on hyvä päivä, mä pidän siitä huolen.

Ota rennosti

Mä haluan tarjota toisen näkökulman hössötykseen täydellisen hyvinvoinnin tavoittelusta. Blogit ovat täynnä gurujen vinkkejä unen, safkaamisen ja treenaamisen optimointiin. Kun lyöt kaikki opit kasaan, huomaat, että elämä on yhtä optimointia. Todellisuus on kuitenkin varsin erilaista kuin kirjoissa ja blogeissa. Satojen oppien orjallinen noudattaminen vie ainakin meikäläiseltä ilon ja energian elämästä. Ainaisen täydellisyyden tavoittelun sijaan, mä olen antanut itselleni luvan ottaa rennosti, jopa lyhyempien yöunien uhalla. Mulla rentous elämässä näkyy myös unenlaadussa, ainakin mittareilla mitattuna. Tätä tukee myös ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan unesta stressaaminen on merkittävä syy pitkäkestoisen unettomuuden taustalla. Lisäksi olen sen verran seikkailunhaluinen luonne, että nautin huomattavasti enemmän illasta hyvän ystäväni kanssa kuin siitä, että vilkuilen jatkuvasti kelloa, lasken minuutteja ja sanon kaverille ”Sori, mun pitää mennä, pakko saada kahdeksan tuntia unta!”. Kumpi edellisistä esimerkeistä onkaan sitten täydellisempää elämää. Järki on kuitenkin hyvä pitää mukana ja kaikelle on paikkansa. Seikkailujen lisäksi mä rakastan myös nukkumista ja tässä onkin mun vinkit unen suhteen.

1. Päästä irti täydellisyyden tavoittelusta

Kenenkään todellisuus ei ole täydellistä. Ei edes suosituimpien hyvinvointigurujen tai somejulkkiksen elämä. Blogien ja kirjojen tekstit ovat ideoita, joita edes kirjoittajat pystyvat harvoin noudattamaan päivästä toiseen. Ole armollinen itsellesi ja luota siihen, että isovanhempien opettamilla perusasioilla saadaan ihmeitä aikaan.

2. Luo oma rytmisi

Mä tykkään herätä aikasin aamulla ja tarkkailla kun maailma herää henkiin. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että laitan netflixit ja muut systeemit kiinni viimeistään yhdeksältä. Jos taas duunit venyvät myöhään ja pääsen keikalta kotiin vasta puolenyön jälkeen, niin mä en todellakaan herää viideltä. Silloin annan itselleni luvan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. Ilman herätystä ja ilman paineita aamun treeneistä tai duuneista. Mun päivärytmi ei ole ehkä kaikkein säännöllisin, mutta vastapainona päätän itse milloin menen nukkumaan ja milloin herään. Mullahan ei ole lapsia, joten siksi tämä tietysti onnistuu kohtuullisen helposti.

3. Löydä oma tyylisi 

Meditaatio, villasukat, kiitollisuusharjoitukset, tehtävälistat, ASMR -videot, kamomillatee… Sen sijaan, että yrittäisit ottaa haltuun kaikki jutut kerralla, pidä homma mahdollisimman simppelinä. Kokeile yhtä asiaa kerrallaan kunnes löydät kikan, mikä toimii sulle. Tai sit voit tehdä niinkuin mä. Toivota maailmalle hyvää yötä ja sulje silmät!

Ja jos unettomuutta on jatkunut jo pitkään, niin suosittelen lukemaan vähemmän blogeja ja ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Siellä on osaavia ihmisiä, jotka osaavat varmasti auttaa!

Kingiä päivää ja makoisia unia!

-Hatsolo

 

HATSOLO.FI – Gold Award ja paras blogi Finnish Web Awardseissa

Hehkutin syksyllä, että mun nettisivut on mukana Finnish Web Awardseissa. Viralliset tulokset on nyt julkistettu ja meikäläisen sivut voittivat kultaa, tuli kakkoseksi yleisöäänestyksessä (tässä oli jotain säätöä) ja ansaitsi parhaan blogin palkinnon. Iso kiitos Sininen Härkä sivujen toteutuksesta ja kaikki, jotka lainasitte aikaanne ja kävitte äänestämässä. Skaban tuomaristossa istuivat Jorma Ollila, Ilkka Paananen, Tarja Virmala, Heikki Ahdekivi, Jaakko Tapaninen, Jorma Silvasti ja Pekka Nuikki ja kriteereinä oli ulkoasun ja teknisten ominaisuuksien ohessa yhteensä parikymmentä muuta arvioinnin mittaria. Erityisesti mua lämmittää tuo parhaan blogin palkinto ja maininta ”Hatsolon vilpittömyys ja positiivisuus on sivuston punainen lanka ja sivuston toteutus johdonmukainen.”

MIKSI ULKOISTAA NETTISIVUJEN RAKENTAMINEN?

Mietin pitkään kannattaisiko nettisivujen uudistaminen ulkoistaa toiselle osapuolelle. Tässä vaiheessa voin tyytyväisenä sanoa, että päätös oli täysin oikea. Tässä viisi syytä, miksi nettisivujen rakentaminen kannattaa suosiolla jättää ammattilaisten käsiin.

  1. Näkyvyys: Uudistettujen nettisivujen ansiosta mun yhteydenottopyynnöt ainakin ovat kolminkertaistuneet, mikä on tietysti vaikuttanut myös keikkamääriin erittäinkin positiivisesti. Tuloksia on saatu aikaan mm. somemarkkinoinnilla ja hakukoneoptimoinnilla, mitkä eivät varsinaisesti lukeudu mun leipälajeihin.
  2. Käytettävyys: Nettisivujen tärkein ominaisuus on niiden käytettävyys. Kun asiakas tulee sivuille on tärkeää, että nettisivuja on helppo käyttää ja toivottu tieto löytyy nopeasti. Omatekoisilla nettisivuilla moni oleellinen tieto on piilotettuna vaikeiden valikkojen takana. Nyt podcastit, blogit ja muut palveluni löytyvät suoraan etusivulta. Sinisen Härän kanssa saatiin sivujen rakenne sellaiseksi vierailijan on helppo löytää haluamansa tieto erittäin nopeasti.
  3. Ulkoasu: Vaikka palveluilla, kuten Squarespace, Weebly ja Wix voi väsätä ihan kivat nettisivut varsin nopeasti, eivät ne koskaan taivu ihan kaikkeen. Osaavan ammattilaisen kanssa on mahdollista rakentaa täysin omiin tarpeisiin räätälöidyt ja oman näköiset sivut ilman turhia kompromisseja. Tämä on mun kaltaiselle seikkailijasielulle erittäin tärkeä asia.
  4. Ajankäyttö: Ennen käytin kymmeniä tunteja sivujen viilaamiseen, enkä silti ollut tyytyväinen lopputulokseen. Kun Härän jengi vastaa teknisestä toteuttamisesta, saan mä käyttää aikaani siihen mistä eniten tykkään. Eli ideoimiseen, sisällön tuottamiseen ja breikkaamiseen!
  5. Päivitys: Kun rakensin itse sivut ne pysyivät samanlaisina seuraavat kolme vuotta. Ei päivittämistä, ei uutisia, ei muutoksia. Nyt testaamme ja kehitämme sivujani kuukausittain. Yhteistyö Sinisen Härän kanssa pitää mut relevanttina myös tulevaisuudessa. Mä pidän kiinni siitä, että päivitän jatkuvasti ammattitaitoani niin puhujana kuin tanssijana ja nyt myös nettisivuni vastaavat tätä standardia.

Vielä kerran kiitos kaikille äänestäjille. Tästä on hyvä jatkaa loppuvuoteen.

Mahtavaa viikkoa just sulle!

  • Hatsolo

Miten hemmetissä mun intohimosta tulikin duuni?

Sen minkä annat, työ myös ottaa

Yrittäjänä olen oppinut, että työ ottaa juuri niin paljon kuin itse antaa. Mikäli antaa kaikkensa, se todellakin myös ottaa kaiken. Rutistaa kuivaksi viimeistä pisaraa myöten. Niska limassa oman unelman eteen duunien painaminen saattaa kuulostaa ”coolilta”. Sitähän se parhaillaan onkin, mutta on yllättävän helppoa löytää itsensä suosta, missä arki onkin täysin erilaista, kuin oli alunperin kuvitellut. Mullekkin on käynyt näin. Mun halusin breikata, valmentaa, kirjoittaa, puhua ja matkustella, mutta joissain vaiheessa huomasin, että päivät olivat yhtä hampaiden kiristelyä kirjanpidon, laskutuksen ja verottajan pyörteissä. Kiire vei ilon luovuudesta ja toiminnan kehittämiselle jäi harmittavan vähän aikaa. Intohimosta, tuli pakkopullaa ja käytännössä tavallinen duuni, jonka avulla maksettiin laskut, ruoka ja vuokra. Koska edellinen ei kuitenkaan ollut alkuperäinen syy yrittäjäksi ryhtymiselle, oli syytä päivittää toimintamalleja. Mä halusin olla vapaa ja toteuttaa itseäni, enkä kuluttaa kaikkea aikaani vankina, papereita ja numeroita pyöritellen. Aisioiden uudelleen järjestely vaati rohkeutta ja otti oman aikansa. Eipä ne päivät vieläkään lyhyitä ole, mutta nykyään sentään vietän suurimman osan ajastani asioiden parissa, jota oikeasti haluan tehdä.

Jos huomaat olevasi nyt samassa tilanteessa kuin mä aikanaan, ota haltuun seuraavat kolme vinkkiä ja löydä jälleen ilo yrittämiseen!

1. Pidä hauskaa

– Yrittäjänä päivät tuppaavat venymään pitkäksi. On helppo ajautua manaamaan kiireistä aikataulua. Tämä kuitenkin vaikuttaa välittömästi fiilikseen tehdä töitä. Mä havahduin tähän kun valitin kaverilleni, että breikkikeikkaa oli lähes jokainen viikonloppu. Ystäväni tokaisi tähän, ”Lopeta itkeminen. Etkö sä tajua, sähän saat matkustaa joka viikonloppu maailman upeimpiin mestoihin…”. Sillä hetkellä muistin, että niin breikkijameissa kuin arjessa, bileet tehdään aina itse. Pitkät ja puuduttavat päivätkin muuttuuvat tanssiksi kun soimassa on kunnon musat ja turhanpäiväinen valittaminen korvattu positiivisella asenteella.

2. Aseta rajat

– Työt eivät tekemällä lopu. Puhelin pirisee ja eri kanavista kilahtelee älylaitteisiin loputtomasti uusia viestejä. Oman jaksamisen kannalta on äärimmäisen tärkeää osata viheltää peli poikki säännöllisin väliajoin ja antaa aikaa myös itselle sekä läheisille. Mä en tiedä mikä toimii sulle, mutta itse olen huomannut seuraavan erittäin toimivaksi tavaksi. Ota vähintään kerta viikkoon täydellinen lomapäivä puhelimesta, maileista, tapahtumista ja sosiaalisesta mediasta. Vaikka kaikkiin tilaisuuksiin olisikin mahdollista tarttua, kannattaa miettiä, onko sinun tarpeen olla aina tavoitettavaissa tai onko järkeä olla mukana kaikessa mahdollisessa.

3. Palkkaa apua

– Mä tein ennen nettisivuja, kirjanpitoa, keikkamyyntiä ja valo- ja videokuvausta myöten kaiken itse. Alkuun se olikin ainut vaihtoehto, koska rahaa ei yksinkertaisesti ollut ylimäräistä. Nykyään kun tulopuoli on paremmissa kantimissa, olen rohkeasti palkannut apua. Se on osoittautunut poikkeuksetta oikeaksi ratkaisuksi kahdesta syystä. Mulle on jäänyt aikaa tehdä omia juttujani, enkä vietä 12 h päivässä kyhäämässä nettisivuja, jotka näyttävät amatöörimäisiltä eivätkä toimi. Lisäksi oman alansa ammattilaiset ovat osoittautuneet meikäläistä huomattavasti taitavammiksi esimerkiksi kirjanpidon tai toimivien nettisivujen kyhäämisessä. WINWIN!
Tsemppiä loppuvuoteen kaikille! Laita kommettia, mitkä ovat sun vinkit ilon säilyttämiseen duunissa.

KOLMEN PUHEKEIKAN PÄIVÄ

Eilinen oli todellinen tehopäivä puheiden saralla. Aamupäivä lähti käyntiin Dreams.fi vierailulla Leppävaaran Live-koulussa Valma-luokkien oppilaille. Tavoitteenani oli kannustaa opiskelijoita suhtautumaan avoimin mielin sekä positiivisella asenteella tuleviin ammattikokeiluihin. Valma -koulutuksessa oppilaat pääsevät tutustumaan eri ammatteihin ja harjoittelevat hakeutumista ammatillisiin perustutkintoihin. Kuulostaa siltä, että mäkin olisin mielelläni osallistunut vastaavaan kouluun. Mullahan ei vielä peruskoulun jälkeen ollut mitään hajua mitä halusin tehdä isona, joten niinkuin kaikki muutkin epätietoiset nuoret, hain lukioon.

Kiitos Leppävaaran Live.

Päivän toinen keikka olikin hieman erilainen. Mut oli tilattu sytyttämään #oracleclouddayfi tapahtumaan innostamaan yleisö aivan liekkeihin. Voin kertoa, että aika moni yleisössä oli äimänkäkenä, kun hyppäsin lavalle nostattamaan tunnelmaa. Yleisön jännitys karisi kuitenkin nopeasti. Oli aika nastaa katsella miten Grand Marina congress centerin 700-päinen yleisö tanssi, nauroi ja huusi täyttä kurkkua ”MINÄ OON PARAS”!

Calm before the storm. Kaksi minuuttia puheeseen.

 

Lavalla…!!!

Kaverikuva Suomen kovimman puhujan kanssa. André Noël Chaker!

Päivän vika setti olikin Sportspotin tiimipäivässä. Sportspot on Suomen kattavimmalla poolilla varustettu urheilijoiden ja valmentajien välittämiseen erikoistunut palvelu, josta saat tilattua keikalle vaikkapa mut. Syke nousi kivasti ennen setin alkua, sillä puhe vedettiin todellisten tekijöiden edessä. Yleisössä oli mm. Mikael Forsell, Mika Poutala, Eveliina Tistelgren ja monia muita kovia nimiä. Meikän jälkeen lavan otti haltuun huippupuhja ja valmentaja Petteri Kilpinen. Viime päivät onkin päivitetty ahkerasti omia puheita mestarin oppien mukaisesti. #alwaysastudent

Ketterästi presentoimassa huppari päällä.

Syksy on sujunut vauhdilla ja on ollut hienoa päästä puhumaan todella erilaisille yleiöille. Se on haastanut kehittymään puhujana ja kertoo, että omille ajatuksille on tilausta. Ehkä jokainen meistä tarvitsee aika ajoin muistutusta positiivisesta asenteesta ja siitä, että hulluistakin unelmista voi tulla totta, iästä, koulutuksesta ja tittelistä riippumatta.

Sportspotin tiimipäivän loppukuva. Kovaa sakkia koko talo täynnä!

Jos haluat energiaa ja iloa sunkin tapahtumaasi niin laitappa mulle rohkeasti viestiä.

Kiitos kaikille kolmen keikan päivästä!

Sanoilla voi tappaa!

Sanat ovat voimakkaita. Niin voimakkaita, että ajan myötä ne tappavat. Ei ehkä fyysisesti, mutta henkisesti. Piinaavan hitaasti, sana ja pala kerrallaan. Aluksi lähtee hymy, pian katoaa itseluottamus ja lopulta kuolevat unelmat. Sanoja käytetään varsin varomattomasti ja vaikka tarkoitus olisikin hyvä, ovat niiden vaikutukset usein täysin päinvastaisia. Mikään ei tapa unelmia tehokkaammin kuin huomaamattomasti isketty verbaalinen tikari. Tässä pari esimerkkiä.

1. Ole vähän realistisempi.

2. Hanki oikea ammatti.

3. Et ole tarpeeksi lahjakas.

Jos oot edes kerran kuullut jonkin edellämainituista lauseista muista, että se kertoo enemmän kommentoijan kyvystä katsoa maailmaa avarasti kuin sun kyvyistä. Joten olipa unelmasi mikä tahansa, niin anna palaa ja tee parhaasi!

”Rapuja ämpärissä, nuosijat alas vedetään/ kateellisten junttien yhteisön keskel edetään/ sillä on mentävä, itellenihän teen tätä/ syteen saveen loppuun asti kamikaze lentäjä!” -Elastinen (Vihdoin)

-Hatsolo

 

 

 

 

MUN UNELMILLE EI NAURETA….ENÄÄ KOSKAAN!

Kun aloitin breikin, oli meidän kaveriporukalla hullu unelma. Me haluttiin tulla maailman parhaimmiksi breikkareiksi. Vielä 2000-luvun alkupuolella asenteet breikkiä kohtaan olivat aika suoria. Meille naurettiin päin naamaa ja kuittailtiin. Kyllä mä sen dissaamisen tavallaan ymmärränkin. Olihan meidän joraaminen alkuun aikamoista räpellystä. Ei lajilla pitänyt olla tulevaisuutta ja Suomessa siitä oli kuulemma turha edes yrittää tehdä ammattia. Mä muistan monet kerrat kun jouduin sulkemaan korvani niin opettajilta kuin koulukavereilta. Meillä oli kuitenkin hyvä jengi ja me treenattiin joka päivä. Pikkuhiljaa taidot karttuivat ja meitä oli muutamia jotka otti breikin tosissaan. Sillä porukalla me ruvettiin matkustelemaan ulkomaille skaboihin. Otettiin takkiin ja hävittiin useita kymmeniä kertoja kunnes vuonna 2006 kaikki loksahti paikoilleen. Voitettiin Flow Mo jengillä yksi maailman arvostetuimmista skaboista New Yorkissa. Se oli kova juttu jopa paikallislehti Keski-Suomalainen uutisoi meidän uroteiosta. Silloin kaikki muuttui. Mä olin saavuttanut unelmani ja niille ei nauranut enää kukaan.

Flow Mo ryhmän kanssa kisamatkalla ­ Etelä-Koreassa syksyllä 2018

Dreams.fi koulukiertue

Me vedettiin todellisen unelmien jahtaajan Laura Peipon kanssa pääkaupunkiseudulla kolmipäiväinen koulukiertue viime viikolla. Päivittäin puheita oli kaksi – kolme kappaletta eri yläkouluissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Jokaisessa koulussa useat nuoret tulivat kertomaan unelmistaan. Kun Lauran kanssa kysyttiin oletko kertonut unelmistasi kellekkään ennen meitä, vastaus oli surullisen usein ”EN”. Tällä hetkellä moni nuori luopuu omista unelmistaan aivan liian aikaisin. Ei omasta tahdosta, vaan siksi koska ympäröivä maailma ei ole vielä valmis nuoren hulluille unelmille. Mä haluan olla omalta osaltani muuttamassa tätä ja luomassa kulttuuria missä kenenkään ei tarvitse piilotella omia unelmiaan! Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta ja kaikilla on lupa unelmoida hulluistakin jutuista. Kiitos kaikki oppilaat ja opettajat kiertueesta. Käytiin paljon hyviä keskusteluja ja tavattiin paljon opeja joiden kanssa oltiin täysin samalla aaltopituudella. Ilo huomata, että asiat on mennyt eteenpäin omista kouluvuosista.

Mutta asiat ei ole yksin opettajien vastuulla. Valitettavan usein pelätään juuri sitä miten kotona reagoidaan omiin unelmiin. Siksi haluankin muistuttaa myös sua, että nuorien lisäksi unelmat ja niihin uskominen kuuluvat myös aikuisille! Iso kiitos myös Dreams.fi kun uskoitte meille näin tärkeän tehtävän. Tässä vielä fiiliksiä kiertueesta. Toivottavasti päästään tien päälle pian uudestaan! #MunUnelmilleEINaureta

 

Huikea matkaa unelmien parissa!

-Hatsolo

Ps. Haluatko mut keikalle? Ota yhteyttä ja puhutaan lisää!

#KOHTIUNELMIA – PELOTTAAKO TULEVAISUUS?

Tulevaisuus pelottaa kaikkia, myös mua! Kokemuksen kautta oon kuitenkin oppinut käsittelemään pelkojani ja olemaan rohkea tilanteesta riippumatta. Tsekkaa tältä videolta mun kolme parasta vinkkiä pelkojen voittamiseen!

Jos innostuit ja olet hakemassa töitä tai opiskelemaan niin tsekkaa seuraavat palvelut. Me halutaan yhdessä Sarasen kanssa jeesata sua pääsemään #kohtiunelmia!

NUORET KOHTI TYÖTÄ!
Nuoret kohti työtä! on 17–29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa löytämään ratkaisu ammatinvalintaan, koulutukseen ja työllistymiseen. Tuotamme palvelua yhdessä Baronan kanssa.

Palvelu toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Uudellamaalla Uudenmaan TE-toimiston, sekä ELY-keskuksen kanssa.

NUORET TÖIHIN!

Nuoret töihin! on Pohjois-Pohjanmaan alueen 17-29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa löytämään ratkaisu ammatinvalintaan ja työllistymiseen. Tuotamme palvelua yhdessä Baronan kanssa.

Palvelu toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa.

Molemmissa palvelussamme saat oman, henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa sinua suunnittelemaan tulevaisuuttasi ja näkemään vaihtoehtoja. Valmentaja tukee sinua valinnanteossa sekä rohkaisee sinua uskomaan itseesi ja unelmiisi. Sinun ei vielä tarvitse tietää, mikä unelmasi on, mutta nyt kannattaa lähteä selvittämään sitä.

Ota homma haltuun ja lähde #kohtiunelmia!

Onko sun setti kunnossa?

Esiintyvänä artistina oon oppinut siihen, että jos show ei ole kunnossa niin bookkauksia on turha odottaa jatkossa. Artistin työ on vapaata, mutta sen mukana tulee vastuu omasta toimeentulosta. Jos keikkaa ei ole, ei palkkaa kilahda tilille. Ja jos rahat on loppu, ei ole varaa maksaa matkustella, elää elämää täysillä tai saati maksaa vuokraa. Koska mä en halua olla ”starving artist”, joka puhuu menestyksestä ja asenteesta, niin oman suorituksen on oltava timanttia joka ikinen päivä, omasta fiiliksestä ja säästä riippumatta. P*skaan vetoon ja huteihin ei ole varaa. Oon oppinut pitämään edellisen mielessä lukuisten virheiden kautta. Mä en aliarvioi enään yhtään tilannetta, sillä kaikki kohtaamiset on arvokkaita. Olipa kyseessä sitten breikkishow, tanssitunti muksuille, asiakastapaaminen tai motivaatiopuhe yritysjohtajille, mä oon sitoututun tekemään parhaani. En pelkästään asiaakaan, vaan myös oman tulevaisuuteni takia. Tää on toiminut kiitettävästi ja keikkaa on asenteen ja työmoraalin ansiosta riittänyt paljon niin breikkissä, salibisneksessä kuin puheidenkin tiimoilta.

Kun vetää keikan on luontaista kysyä, ”How was it?”. Jos yleisön vastaus on ”Mnjaaahhh”, on omassa showssa on rutkasti kehitettävää. Seuraavien asioiden taas pitää tapahtua jotta olet oikeilla jäljillä.

Setti checklist

  1. Ovatko osallistujat ilmiliekeissä, liikuttuneita tai jopa vittuuntuneita settisi aikana tai sen jälkeen? Toisin sanoen, oletko vedonnut yleisön tunteisiin?
  2. Onko seuraavissa tapahtumassasi enemmän porukkaa kuin aikaisemmin? Eli suositellaanko sua eteenpäin ja rummuttaako puskaradio sun settiä?
  3. Ottaako jengi selfieitä kanssasi settisi jälkeen? Kyllä, myös kovimmat businesstyypit ja aikuiset ammattilaiset tulee pyytämään selfietä kun setti on tarpeeksi kova!
  4. Kerovatko osallistuja joko livenä tai viestein, että ovat muuttaneet konkreettisesti elämäänsä settisi ansiosta?
  5. Bookkataanko sut samasta tilaisuudesta välittömästi seuraavalle keikalle? Tän pitäisi olla jatkuvuuden kannalta enemmän sääntö kuin poikkeus. Tässä hyvä esimerkki joka tapahtui noin 2 tuntia puheeni jälkeen tällä viikolla. ”Seurasin sinun ”esiintymistäsi” lasin takaa ja näin miten innostuneita ja iloisia kuulijat olivat. Tätä positiivisuutta arjen kohtaamisiin juuri toivoisimme ja siksi ajattelin kysäistä tarjousta meidän tapahtumaan.”

Toimivan setin kasaamisen ei ole yhtä oikeaa keinoa. Kaikki lähtee kuitenkin halusta kehittyä ja kyvystä erottua joukosta. Keksi uniikki viesti, esiinny aidosti ja laita ihmiset hymyilemään!

Jos innoistuit niin tsekkaa mitä tapahtui, kun kävin innostamassa Radisson Blu -hotellien esimiehiä.

-Hatsolo

#KOHTIUNELMIA – OLETKO ALLERGINEN TYÖLLE?

Mä oon saanut sekä joutunut tekemään jos jonkin näköistä tehtävää työurani aikana. Osa duuneista on ollut mieluisia ja osa kaikkea muuta. Mutta jostain syystä aina ne epämieluisimmat ja vaativimmat työtehtävät ovat opettaneet eniten ja auttaneet etenemään urallani. Joten seuraavan kerran kun vastaan tulee epämieluisa tehtävä, johon kukaan ei halua ryhtyä, yllätä kaikki ja vastaa huutoon hymyssä suin. Jäät taatusti mieleen tyyppinä, joka on valmis hoitamaan hommat asenteella ja suoriutuu vaikeistakin tilanteista. Hyvän työntekijän maine rakennetaan teoilla ja avoimella mielellä. Jos innostuit ja olet hakemassa töitä niin tsekkaa seuraavat palvelut. Me halutaan yhdessä Sarasen kanssa jeesata sua pääsemään #kohtiunelmia!

NUORET KOHTI TYÖTÄ!
Nuoret kohti työtä! on 17–29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa löytämään ratkaisu ammatinvalintaan, koulutukseen ja työllistymiseen. Tuotamme palvelua yhdessä Baronan kanssa.

Palvelu toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Uudellamaalla Uudenmaan TE-toimiston, sekä ELY-keskuksen kanssa.

NUORET TÖIHIN!

Nuoret töihin! on Pohjois-Pohjanmaan alueen 17-29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa löytämään ratkaisu ammatinvalintaan ja työllistymiseen. Tuotamme palvelua yhdessä Baronan kanssa.

Palvelu toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa.

Molemmissa oalvelussamme saat oman, henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa sinua suunnittelemaan tulevaisuuttasi ja näkemään vaihtoehtoja. Valmentaja tukee sinua valinnanteossa sekä rohkaisee sinua uskomaan itseesi ja unelmiisi. Sinun ei vielä tarvitse tietää, mikä unelmasi on, mutta nyt kannattaa lähteä selvittämään sitä.

Ota homma haltuun ja lähde #kohtiunelmia!

Liiku enemmän, valita vähemmän!

Kyllä, luit täysin oikein. Mä kehotan sua valittamaan vähemmän ja liikkumaan enemmän vaivoista, vammoista ja kivuista huolimatta. Mutta ennen kuin varaat seuraavan treenisi ja pahennat olemassa olevaa vammaa, lue artikkelini ajatuksella loppuun asti.

Urheilija ei tervettä päivää nää, eikä nää kyllä kukaan mukaan.

Palasin juuri kotiin kisareissulta Etelä-Koreasta. Skabojen taso oli äärimmäisen korkea ja paikalla olivatkin maailman kärkiryhmät mukaan lukien Red Bull All Stars, Monster Bboys, Bboy World Asia All Stars ja Europe All Stars. Näin kovissa kisoissa ei ole varaa löysäilyyn, vaan on vedettävä kaasu pohassa alusta loppuun asti. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin allekirjoittaneella kroppa kirjaimellisesti kuin pommin jäljiltä aina kisojen päätyttyä. Tälläkin hetkellä mun oikea lonkka on ruhjeilla, vasen polvi on turvonnut ilmapalloksi ja kaiken lisäksi nyrjäytin oikean nilkkani ensimmäisissä treeneissä skabojen jälkeen. Tilannetta ei helpota, että mulla on edessä Red Bull Bc One -maailmanfinaalit vajaa kahden viikon päästä. Mä en kuitenkaan jaksa valittaa vaivoistani koska tyhjänpäväinen negistely ja voivottelu vain haittaa valmistautumista tuleviin kisoihin. Olen ollut kehissä 20 vuotta ja tiedän, että ainoa keino parantua loukkaantumisista on treenata järkevästi ja suhtautua tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi suuntasin eilenkin treeneihin kehoani kuunnellen, nilkkakivuista huolimatta. Vaikka mun vaivat onkin tällä kertaa lähtöisin puhtaasti breikistä, voisivat ne yhtä hyvin johtua mistä tahansa muusta asiasta, vaikkapa istumisesta. Sen on havaittu olevan yhteydessä esimerksi sydän- ja verisuonitauteihin, lihavuuteen sekä selkäkipuihin. Huh, kuulostaa vaaralliselta!

 

Mut lääkäri on kieltänyt mua tekemästä…

Yllä oleva lausahdus on ylivoimasesti yleisin tekosyy liikunnan lopettamiselle. En voi tehdä sitä tai tätä, koska mua on kielletty ja yllättäen 15 vuotta vanha vamma vaivaa edelleen. Mullekkin on sanottu, että en voisi enää breikata ja toivotettu hyvää loppuelämää kipulääkkeiden kera. Mä kuitenkin rakastan breikkaamista ja lopettaminen ei ole koskaan ollut vaihtoehto. Niinpä olen aina etsinyt käsiini sellaisen kaverin, joka ei ole yrittänyt päästä musta eroon mahdollisimman nopeasti, vaan oikeasti halunnut auttaa. Nämä ammattilaiset eivät koskaan sanoneet, että ”lepää kaksi viikkoa ja kokeile sitten miltä tuntuu” vaan heidän viestinsä kuului seuraavasti: ”Jos haluat kuntoutua, sun on tehtävä töitä sen eteen just nyt!”. He motivoivat mua ottamaan tulevaisuuden omiin käsiin ja kannustivat liikkumaan kivun sallimissa rajoissa niin pian kuin mahdollista. Älä säkään antaudu vaivojesi orjaksi vaan pyri tietoisesti kehittämään kykyäsi liikkua.

Liike on lääke

Kirjoitin tän artikkelin koska moni on laittanut viestiä, että helppo sun on jauhaa tota motivaatioshaittia, koska sullahan on kaikki aina hyvin. Olettamus on kaukana todellisuudesta. Jos listaisin tähän kaikki loukkaantumiseni, blogi ei todellakaan olisi enää mikään #kolmenminuutinluku. Tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu avata silmät heräämössä leikkauksen jälkeen ja opetella tekemään asioita alusta asti uudelleen. Meillä kaikilla on omat kamppailumme elämässä ja mä haluan kannustaa sua voittamaan ne. Meidän jokaisen keho muuttuu kokoajan mutta vain sulla mahdollisuus vaikuttaa mihin suuntaan. On täysin sun omasta asenteesta kiinni annatko kehosi rapistua vai aiotko pitää siitä huolta ja ehkä jopa vahvistaa sitä. Mikäli innostuit ja päätit, että nyt on ryhtiliikkeen aika, niin tässä on pari hyvää muistisääntöä treenien aloittamiseen ja vammojen kuntouttamiseen.

Treenien aloittaminen tauon jälkeen

  • Start easy: Aloita treenaaminen rauhassa ja kehoa kuunnellen.
  • Less is more: Rakenna treeniohjelmasi niin, että yksittäiset treenit eivät ole liian kuormittavia ja pystyt liikkumaan myös seuraavana päivänä.
  • Best antidepressant: Liikkuminen parantaa tutkitusti mielialaa. Hyvien treenien ansioista useat ongelmat muuttuvat usein yhtä kokoluokkaa pienemmiksi.
  • Ask for help: Jos et tiedä miten aloittaa tai vanhat vaivat mietityttävät, hae rohkeasti apua.
  • Try something new: Kokeile uusia lajeja ja löydä juttu joka motivoi. Maailma on täynnä nastoja lajeja. Treenaaminen ei tarkoita automaattisesti 10km lenkkiä vesisateessa tai hampaat irvessä raudan pumppaamista naapurin kellarissa.

Treenaaminen loukkaantuneena

  • Get help ASAP: Älä jää yksin ongelmiesi kanssa ja odottelemaan jos olo sattuisi parantumaan itsestään. On aina parempi tietää tilanne, kuin arvuutella mikä mahtaa olla vikana. Se on ensiarvoisen tärkeää optimaalisen optimaalisen kuntoutumisen kannalta. Loukkaamisen sattuessa on syytä hakeutua osaavan ammattilaisen juttusille välittömästi.
  • Be smart: Noudata ammattilaisen ohjeita ja muista, että jossain tapauksissa myös lepo voi olla oikea vaihtoehto.
  • Don´t be a hero: Kuuntele kehoasi. Jos treenaaminen on liian kivuliasta, lopeta heti!
  • Work around the injury: Akuuteimman vaiheen jälkeen, loukki on loistava tilaisuus kehittää heikkouksia ja löytää uusia tapoja liikkua. Mä olen monesti keksinyt täysin uudenlaisia liikkeitä, kun loukki on rajoittanut normaalia treenaamista.
  • Meditate: Päänsisäisen maailman hallinta on loistavaa treeniä. Auttaa suhtautumaan positiivisesti kuntoutumiseen ja tulevaisuuteen.
  • Be patient: Kuntoutuminen on joskus äärimmäisen hidasta ja välillä saattaa tuntua ettei kehitystä tule lainkaan. Älä kuitenkaan anna periksi. Luovuttajia tästä maailmasta löytyy, älä ole yksi niistä, vaan anna kaikkesi oman toimintakykysi eteen. Usko tai älä, mutta ihmeitä tapahtuu joka päivä!

Ylös, liikkumaan ja energiaa loppuviikkon!

-Hatsolo

 

 

Elämäni parhaat oppitunnit

Elämä heittää aika ajoin eteen tilanteita, jotka sillä hetkellä tuntuvat ylitsepääsemättömän vaikeilta. Kun pahin tuska ja kipu hellittää muovautuvat kokemukset lopulta oppitunneiksi, jotka auttavat kasvamaan ja ymmärtämään itseään paremmin. Tässä mun ”suosikkioppituntini” matkani varrella.

Kun pankkitilillä on nolla euroa.

Uskon, että jokaisen ihmisen olisi hyvä olla elämänsä aikana edes hetki p*rse auki, koska se muistuttaa parista oleellisesta jutusta. Raha ei tuo onnea, mutta sitä tarvitaan elämän perusasioiden pyörittämiseen. Kun tili huutaa tyhjyyttään on syytä tsekata omia asenteitaan. Mä olin aikoinaan ylpeä siitä, että uhrasin marttyyrimaisesti toimeentuloni taiteen ja breikin vuoksi. Olin katkera maailmalle, että mua ei arvostettu. Jouduin oikeasti työskentelemään muuttaakseni ajattelua siihen suuntaan, että jatkuva kituuttaminen toimeentulon suhteen ei auta mua, eikä ihmisiä lähelläni. Niinpä aloitin rakentamaan elämääni siihen suuntaan, että patjassa olisi pikkuhiljaa muutakin täytettä kuin pelkät jouset.

Kun rakas perheenjäsen nukkui pois silmieni edessä.

Opettaa ehkäpä eniten siitä, miten haurasta ja arvaamatonta elämä oikeasti on. Koskaan ei tiedä milloin on vika päivä. Mummoni viimeisen hengenvedon jälkeen ymmärsin konkreettisesti, miltä tuntuu sanoa hyvästi ja päästä irti. Samalla mielen valtasi äärimmäinen kiitollisuuden tunne kaikesta mitä oltiin yhdessä koettu. Toivotin rakkaalle mummolleni hyvää matkaa ja sanoin, että perässä tullaan kun on sen aika, mutta nyt on pojanpojalla vielä pari tärkeää juttua hoidettavana. Siitä lähtien olen pyrkinyt elämään parasta elämää koskaan ja omistanut päiväni ilon sekä positiivisen asenteen levittämiseen ympärilleni.

Kun rakkaus hajosi pirstaileiksi.

On uskomatonta, miten suuresti toisen ihmisen vaikeudet rakkaimman kanssa voi sattua. Olin varma, että mahdollisuus onneen oli menetetty. Tilannetta ei tietty helpottanut se, että mulla kesti aikaa hyväksyä oma osuuteni tapahtumiin. Oli vaan helpompi syyttää toista, kuin yrittää katsoa tapahtumia toisen kannalta. Vasta kun viimeinkin tajusin miten pahasti toista satutin, osasin pyytää vilpittömästi anteeksi. Vieläkin opettelen antamaan tapahtumien johdosta anteeksi itselleni, mutta päivä päivältä opitaan, onneksi. Myrskyt parisuhteessa ovat tärkeä muistutus siitä, että ystävät ovat lähellä ja yksinkin on opeteltava pärjäämään. Onni lähtee itsestä ja kun olet onnellinen, on se mahdollista jakaa myös toisen kanssa.

Kun terveyteni romahti.

Mulle oma kunto ja suorituskyky oli vuosia iso osa identiteettiäni. Pystyin mielestäni mihin vain, kunnes sitten en enää pystynyt mihinkään. Kun olin siinä kunnossa, että pieninkin ponnistelu aiheutti rytmihäiriöitä, oli koko elämältä viety pohja pois. En voinut tanssia, treenata, tehdä töitäni eikä kukaan enää ihaillut mun energisiä tanssiliikkeitä. Tapahtuma opetti, että omakuvaa ei voi rakentaa puhtaasi suorituskyvyn, duunien tai muiden mielipiteiden perusteella. Rupesin opiskelemaan hengellisempiä asioita ja huomasin et pystyn vaikuttamaan siihen mitä tunnen. Tai antaa vain tunteiden olla ja keskittyä parantumiseen sekä hyvään oloon. Opin kantapään kautta, että positiivisuus ei ole sattumaa, vaan hyvään fiilikseen ja omaan asenteeseen voi vaikuttaa myös epätoivon hetkellä.

Tässä oli mun elämäni tärkeimmät oppitunnit. Laita alle kommenttia millaisia oppitunteja sulla on ollut?

-Hatsolo

Ps. Oletko jo kuunnellut uusimman podcastini. Jos et niin otappa haltuun!

#010 – The Obstacle is the path!

 

#KOHTIUNELMIA

Aika hullu unelma

Mulla oli nuorena aika hullu unelma. Haluttiin kavereiden kanssa olla maailman parhaita breikkareita. Se unelma ei saanut kovinkaan suurta kannatusta opettajien keskuudessa tai edes yhteiskunnassa 90-luvun lopun Suomessa. Meille naurettiin päin naamaa ja sanottiin, että älä poika turhaan rakenna pilvilinnoja ja haaveile. Ei unelmat ole meitä varten. Ehkä se on osa Suomalaista perinnettä, mutta se teki oman tien kulkijalle opiskelusta ja työnteosta välillä tuskallista. Onneks muutama esimerkillinen aikuinen ja tietty rakas äitini päätti kannustaa. Ne jeesas, vaikkei ollut pakko. Ne näki, että mussa on potentiaalia. Auttoi hakemaan duunia, opiskelupaikkoja ja etenemään elämässä niin, että pystyin jatkamaan breikkamista. Ne tilaisuudet on ollut mulle korvaamattomia. Siksi olenkin lähtenyt yhteistyöhön Saranen Consultinin kanssa Nuoret töihin! ja Nuoret kohti työtä! -palvelujen tiimoilta. Ideana on auttaa alle 30-vuotiaita nuoria kulkemaan #kohtiunelmia. Mä uskon, että Sarasella on ammattitaitoa ja intoa, jonka avulla nuoret aikuiset pystyvät oikeasti saavuttamaan omia unelmiaan. Tämä video on ensimmäinen osa sarjasta, jossa kerron aitoja tarinoita vastoinkäymisistä ja onnistumisista matkalla menestykseen. Nyt on todellisen asennemuutoksen aika. Ruvetaan lyttäämisen ja katkeruuden sijasta kannustamaan toisiamme.

Jos olet alle 30 -vuotias nuori niin katso video ja lähde mukaan. Kukaan ei pysty saavutatamaan unelmiaan yksin. Et sä, mä tai kukaan mukaan! #kohtiunelmia

Lue lisää Nuoret kohti työtä! -palvelusta.

Palvelu toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Uudellamaalla Uudenmaan TE-toimiston, sekä ELY-keskuksen kanssa.

Lue lisää Nuoret töihin! -palvelusta.

– Palvelu toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa.

Mahtavaa viikonloppua kaikille!

-Hatsolo

 

#010 – The obstacle is the path!

PODCAST ON PALANNUT KESÄLOMALTA!

Kuuntele uusimmasta jaksosta mun hyvän ystävän Mattin koskettava tarina siitä, miten hän en antanut kuurouden estää tavoittelemasta unelmiaan. Kuuntele stoori ja kommentoi alle, miten sä oot ylittänyt esteet omassa elämässäsi! #innostu

15 minsaa täyttä energiaa ja asennetta. Loistavaa viikonloppua just sulle!!

Kuka mä olen?

Mä en ole kuka tahansa.
En elä normien mukaan enkä unelmoi sun kanssa samoista asioista.
Mä en käy duunissa ysistä viiteen, eikä mulla ole omakotitaloa järven rannalla.
Mulla ei ole korkeakoulututkintoa, mutta mä olen rautainen ammattilainen.
Mä en kutsu ammattiani työksi, vaikka teen töitä joka ikinen päivä.
Mun työaikaa ei mitata tunneissa, eikä palkkaa euroissa.
Mulla ei ole lomapäiviä eikä saikkua ja mun ansiot mitataan hyvässä olossa.
Saan voimani sun hymystä ja siitä kun sä onnistut.
Sen takia mäkin olen onnistunut ja mun tekemisiä arvostetaan.
Mä olen tanssinut itseni maailman huipulle ja saanut puheillani tuhannet ihmiset itkemään, nauramaan ja syömään parsakaalia. Kilometreistäni huolimatta tiedän, että kaikki on vasta alussa. Katson eteenpäin ja mulla on enemmän intoa kuin koskaan.
Olen sydämmestäni innostaja.
Olen aina kulkenut omaa tietäni ja siks osaan nykyään hymyillä leveästi.
Mä olen mä, eikä kukaan ei voi viedä sitä multa pois!

Kuka sä olet?

 

Kaikkien aikojen tervetuliaispuhe – Paluu vanhaan lukioon!

Eilen mulla oli yksi hauskimmista keikoista aikoihin. Pääsin nimittäin vanhaan opinahjooni, Jyväskylän Lyseon lukioon innostamaan uusia lukiolaisia. Paikalla olikin runsaasti kuulijoita, kaiken kaikkiaan 400 uutta opiskelijaa. Keikka oli mieluisa monestakin syystä. Ensiksikin oli siistiä päästä moikkaamaan entisiä opettajiani. Vaihtamaan kuulumisia, kiittämään jeesistä lukioaikana ja näyttämään, että mustakin on loppujen lopuksi kasvanut ihan kelpo kansalainen. Toiseksi oli äärimmäisen hienoa päästä rakentamaan uusille Lyseolaisille tervetuliaspuhe uuteen kouluun. Mä muistan elävästi meidän vuosikurssin vastaavan puheen tasan 18 vuotta sitten. Meidän breikkijengi nousi heti tapahtuman tähdiksi kun rehtori pyysi meidän jengiä ottamaan lippalakit pois päästä. Terkkuja reksille 🙂

Kun rupesin rakentamaan puhettani, päätin rakentaa kaikkien aikojen parhaan ja innostavimman tervetuliaspuheen mitä lukioissa on esitetty. Halusin purkaa jännistystä ja kertoa, että koulussa on oikeasti ihan sairaan nastaa, jos vaan itse haluat. Kävin läpi kaikki ne asiat mitkä mulle oli lukiossa tärkeitä ja auttoi mua kirjoittamaan ylioppilaaksi. Puhuin omasta asennemuutoksesta opiskeluun, ystävien merkityksestä, sattumuksista opettajien kanssa, vanhojentansseista, tärkeimmistä oivalluksista siitä miten koulussa pärjää, sekä sekä asioista mitkä vaikuttavat mun opiskelumotivaatioon vaikeilla hetkillä. Mulle lukioajassa parasta olivat ystävät ja Lyseon ammattitaitoiset opettajat, jotka onneksi ymmärsivät, että tämän nuoren sankarin tie kulkee välillä omia polkujaan. Te saitte lähtemään kouluun päivä toisensa jälkeen ja haastamaan itseäni asioissa, jotka eivät alkuun kiinnostaneet mua pätkääkään. Kiitos Maku, Tume ja Olli-Matti ja opet! Ilman teitä olisin varmaan vieläkin lukiossa!

Kiitos Jyväskylän Lyseon uudet oppilaat eilisestä. Teillä tulee olemaan huikeat vuodet edessä!

 

MÄ TEIN SEN!

Osallistuin viime lauantaina Red Bull BC One skaboihin ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Kallion Block partyjen yhteydessä järjestetty Suomen osakilpailu oli koonnut paikalle suomen parhaat breikkarit ja tuhansia innokkaita katsojia. Viimeisten vuosien aikana kotimainen taso on noussut kohisten ja enää ei skaboissa ole helppoja battleja edes ekoilla kierroksilla. Tiukkojen taistojen jälkeen finaalissa oli vastassa tuttu vastustaja, Henri Huovinen alias ”Hoo Hoo”. Meillä molemmilla on vyöllämme lukuisia Suomen mestaruuksia ja voittoja kisoista ympäri maailmaa, joten oli selvää, että finaalissa oli laittettava aivan kaikki likoon. Tämän vahvisti Hoo Hoon kanssa käyty katsekontakti juuri ennen finaalin alkua, arvostus ja asenne oli molemmilla kohdallaan. Finaalin jälkeen olo oli helpottunut sillä tiesin onnistuneeni ja olevani lähellä voittoa. Ja niinhän sitten taas kävikin. Sain kaikkien tuomarien äänet ja lunastin lentoliput maailman finaaleihin Sveitsissä.

© MAIJA ASIKAINEN

MITEN TÄHÄN ON TULTU

Vedin ekat battlet vuonna 1999 silloisen ryhmäni Foo Movesin kanssa. Alkuun breikkaaminen oli puhtaasti hauskanpitoa ja jo pelkkä skaboihin osallistuminen tuntui voitolta. Sijoitusten parantuessa nälkä kasvoi ja olimme pian tilanteessa, missä jokaisesta kisasta haettiin ainoastaan voittoa. Mikään muu sijoitus ei yksinkertaisesti kelvannut. Jos tuli kakkoseksi vitutti kirjaimellisesti viikkoja. Tämä tilanne muutti harrastamisen luonteen täysin päälaelleen. Kisasta toiseen ykköskorokkeen tavoittelu on vaatinut urhauksia ja tiukkoja valintoja elämän suhteen. Varsinkin kun breikki on laji jossa ei rahalla juhlita, eikä tulevaisuudesta ole koskaan ollut mitään varmuutta. Piti oppia olemaan PA ja luottaa siihen, että ehkä lopulta touhussa onkin järkeä. Monella kisakumppanilla harrastus loppui kun piti valita toimeentulon, opiskelujen ja intohimon väliltä. Onneksi meitä oli muutamia hulluja, jotka eivät koskaan luovuttaneet. Kaikki olisi ollut paljon vaikeampaa, jos treenisalilla olisi pitänyt vääntää yksin.

MIKÄ SAA YHÄ JATKAMAAN

Vaikka olen uraa on takana kohta 20 vuotta, en tiedä mitään raastavampaa kuin viimeiset minuutit ennen kisojen alkua. Jokainen kerta mielessä pyörähtänyt ajatus, ”Nyt ois niin paljon helpompaa olla himassa”. Samassa kuvittelen itseni makaamassa kotisohvalla bissetölkki kädessä tuijottamassa telkkaria. Ei helvetti, ei se ole mua varten, mä en halua sitä. Ehkä se olis helpompaa, mutta rehellisesti sanottuna siihen pystyy kuka vaan. Tälläkin hetkellä puolet Suomen kansasta. Siihen, että seisoo tanssilavalla valmiina haastamaan maailman parhaat, pystyy vaan harvat ja mulla on mahdollisuus olla yksi niistä. Edellinen mielikuva on antanut mulle valtavasti voimaa urani aikana ja saanut mut näkemään itseni uudessa valossa. Se on saanut mut arvostamaan itseäni ja sitä minkä eteen oon tehnyt töitä. En ole vaan kuka tahansa Johannes Jyväskylästä, vaan ainutlaatuinen tyyppi, jolla on mahdollisuus tehdä historiaa, inspiroida ja innostaa ihmisiä. Tämä ajatusmaailma on saanut mut treenaamaan ja kehittämään itseäni vuodesta toiseen. Alkuun kyse oli tietty vaan breikistä, mutta sama ideologia myöhemmin siirtynyt kaikkeen mihin olenkaan ryhtynyt.

© MAIJA ASIKAINEN

MAAILMA MUUTTUU, MUUTUTKO SINÄ?

Tällä hetkellä breikki kehittyy huimaa vauhtia. Se on ensimmäistä kertaa nuorten olympilaisten ohjelmistossa ja kansainvälisesti tanssijoiden osaaminen on aivan jäätävällä tasolla. Lajin jatkuvan kehittymisen myötä olen joutunut luomaan nahkani monet kerrat uudestaan. Enää ei pärjää kisoissa ihan samoilla mooveilla kuin vaikkapa vuonna 2005. Olen kantapään kautta joutunut hyväksymään, että eilisen ja tämän päivän meriiteillä ei ole juurikaan arvoa huomisen kisoissa. Mä en aio olla se tyyppi katkerasti tilittää nykypäivän meiningistä ja tyytyy vain muistelemaan vanhoja hyviä aikoja. Tämän faktan tajuaminen ei ollut helppoa, mutta se herätti tahdon pysyä relevanttina myös tulevaisuudessa. Olipa kyse sitten breikistä, kirjoittamisesta tai puheista niin haluan pysyä ajan hermoilla. Olin jo vuosia sitten yksi harvoista jonka missio oli poistaa ennakkoluuloja tanssimalla ja aion pitää kiinni siitä niin pitkään kuin mahdollista. Samoin kuin breikki, niin maailmakin kehittyy jatkuvasti. Halu uudistua on suurin yksittäinen syy miksi vieläkin pärjään korkeimmalla tasolla breikissä ja se on syy miksi myös mun puheet on aitoja ja iskee yleisöön. Siks sä voit jatkossakin nähdä mut treenaamassa breikkiä muksujen kanssa, nostamassa painoja salilla, matkustelemassa ja jumppaamassa uusia ideoita puheitani varten. Ja loppuun mentoriani Martin Rooneyta lainaten, ”Ehkä joskus koittaa se päivä kun kaikki on lopulta annettu, mutta se päivä ei ole vielä tänään.” #letsgo

Ps. Kiitos kaikille viikonlopun skabaajille. Taso oli todella kova ja oon ihan super ylpeä jokaisesta joka laittoi itsensä likoon! Nähään taas ens kisoissa!

Oletko oma itsesi sosiaalisessa mediassa?

Sometusta somelomalla

Elisa Oyj haastoi mut muutama viikko sitten pitämään somelomaa. Ideana oli suorittaa päivittäin ennalta määritelty tehtävä ja kuvata viedopäiväkirjaa tapahtumista. Jo alusta asti haaste tuntui absurdilta, koska käytännössä kuvasin somematskua vaikka pidin somelomaa. Hetken pohdittuani muistin, että juuri näinhän asiat oli aina ennen somea oli edes olemassa. Mulla on vieläkin kenkälaatikot täynnä MiniDV-kasetteja kavereiden kanssa vietetyistä kesäilloista, lomamatkoista, breikkireissuista ja treeneistä. Meillä oli tapana kerätä videopäiväkirjaa kaikesta mahdollisesta. Joskus jätettiin kamera päälle kokonaisten treenien ajaksi ja matskua sitten fiilisteltiin jälkikäteen hyvällä fiiliksellä litran Juissi-mehut kourassa. Erona toki nykypäivän meininkiin on se, että matksut ei koskaan päätyneet mihinkään. Ei ollut YouTubea, Facebookkia, Instagramia tai Twitteriä. Lähin somea muistuttava kanava oli meidän IRC-kanava nimeltä #tauko, mutta siellä ei juuri videoita tai kuvia jaettu.

Osaatko olla oma itsesi somessa?

Somelomalla tapahtui oivalluksiakin. Yhtenä päivistä päätin huvikseni kysyä ohikulkijoita ovatko he somessa ja jos eivät, niin miksi he olivat lähteneet. Yksi syy somesta irtautumiselle nousi ylitse muiden. Moni koki, että he eivät osanneet olla oma itsensä somessa. He olivat huomanneet provosoituvansa liian helposti puolituttujen ja jopa tuntemattomien postauksista. Varsinkin niistä, joilla kaikki oli mukamas kokoajan ihan helvetin hyvin. Ärsyyntyminen oli johtanut tahallisesti epäasialliseen kommentointiin, väärinymmärryksiin ja turhaan riitelyyn asioista, jotka ”oikeassa” elämässä olisi voinut välttää helposti. Kävin erään herrasmiehen kanssa pitkän keskustelun asiasta ja hän oli vilpittömän pahoillaan omasta käyttäytymisestään somessa. ”Siellä oli liian helppo olla ilkeä ja provota tahallaan pienimmästäkin aiheesta, koska ei tarvinnut kohdata ihmistä oikeasti.”, mies kertoi. Todellisuudessa hän koki olevansa täysin erilainen ihminen. Ihan kiva ja reilu muita kohtaan. Lopulta hän oli päättänyt poistaa omat tilinsä niin Facesta kuin Twitteristä.

Seiso sanojesi takana, myös somessa!

Mulle on jo vuosia satanut kommetteja eri sosiaalisen median kanavissa, joten nykyään provot eivät mene ihon alle. Youtubessa tuli paljon kuraa niskaan sen alkuaikoina vuonna 2005-2006. Olin kuulemma paskin breikkari, joka on koskaan voittanut kisat. Nykyään kommenteista suurin osa asiallisia, mutta osa sellaisia, joihin en jaksa reagoida. On turha haaskata omaa aikaa ja energiaa on someväittelyyn tuntemattomien kanssa. Se on sota, joka on lähes mahdoton voittaa. Eri ikäpolvien välillä on huomattavia eroja eri sukupolvien suhteen. Oman kokemukseni mukaan nuoret osaavat hienosti oman alan kilpailijoiden kannustamisen ja rakentavan kommentoinnin, vaikka olisivatkin erimieltä käsiteltävästä asiasta. Menestyneet aikuiset taas sortuvat harmittavan usein omaan nokkeluuteensa, puolusteluun ja turhaan provoiluun, etenkin Linkedinissä. Mulla ei ole mitään asiallista keskustelua vastaan, mutta mikään ei ole väsyneempää kuin se, että aikuiset ihmiset tahallaan kiusaavat toisiaan netissä. Kun myöhemmin kohtaan samoja tyyppejä livenä, hehkuttavat he mun tekemisiä maasta taivaisiin ja pyytävät yhteiskuvaan. Yleensä tsekkaan feikkiprovoilijat siltä seisomalta ja kysyn asiallisesti, vieläkö olet samaa mieltä kuin viime kommentissasi? Vastauksesi saan yleensä epämääräistä muminaa ja hiljaisen poistuminen takavasemmalle, sen jälkeen kun olen heittänyt yläfemmat ja toivottanut iloisesti mahtavaa päivää. Myöhemmin tulee privaatisti anteeksipyyntö ja kommentti poistetaan. Ehkä olisi syytä opetella seisomaan sanojensa takana, myös somessa. Sen olen itsekkin nuorempana joutunut opettelemaan kantapään kautta.

Vinkit parempaan somekäyttäytymiseen

Toisten jutuista tykkääminen, kannustaminen ja erityisesti asiallinen kommentointi vaatii asennetta ja oman toiminnan tarkastelemista niin somessa kuin oikeassa elämässä. Välillä se on vaikeaa, mutta siitä huolimatta mä pyrin aina ymmärtämään toisia ja löytämään rakentavan kulman keskusteluun, vaikka keskustelukumppani ei olisikaan samaan mieltä. Mun mielestä se on aina kannattavampaa kuin turhanpäiväinen riitely tai väittely. Tässä pari ohjenuoraa, joita mä noudatan omassa somekäyttäytymisessäni.

  1. Mieti onko se sulta itseltä pois, jos painat tykkää nappia kun jollakin menee hyvin.
  2. Mieti kaksi kertaa kannattaako puolituttujen postauksista ärsyyntyä.
  3. Osallistuessasi keskusteluun, lue vastauksesi muutaman kerran läpi ennen kuin painat lähetä nappia.
  4. Pyri esittämään mielipiteesi aina keskustelukumppania kunnioittaen ja niin että sinun ei tarvitse myöhemmin poistaa kommenttiasi.
  5. Kohtele ihmisiä somessa, niinkuin kohtelisit heitä oikeassa elämässä.

Mahtavaa päivää kaikille ja nähdään niin somessa kuin oikeassa elämässäkin.

-Hatsolo

Podcast 009 – Innostamisen taito

Podcast #009 – Innostamisen taito

Mikään ei ole puuduttavampaa kuin istua seminaarissa, jossa puhujan ainoa lahja on tuudittaa kuulijansa sikeään uneen. On vuosi 2018 ja enää ei yksinkertaisesti riitä, että ilmestyy paikalle ja alkaa pitämään keksinkertaisia kalvosulkeisia. Suomi on pitkään kulkenut teknologian eturintamassa, mutta samaan aikaan on unohdettu esiintymistaidon ja innostamisen merkitys. Olitpa sitten esimies, valmentaja, konsultti, opettaja tai tiiminvetäjä, niin ensisijainen tehtävä on saada kuulija innostumaan. Vasta sen jälkeen on mahdollista saada opit käytäntöön ja muutos aikaiseksi. Ota haltuun uusin podcastini ja päivitä esiintymisesi tasolle, jonka avulla saat yleisösi hurmioon kun seuraavan kerran nouset lavalle!

Hatsolo podcastit Itunesissa

#INNOSTU