Archives for tammikuu 2019

WIN THE DAY – Älä suostu lounaskooman uhriksi!

Me aloitettiin päivä joogalla duuniporukan kanssa viime perjantaina. Aamureippailun ansiosta energiat olivat korkealla ja seuraavassa palaverissa ideoita syntyi kovalla tahdilla. Osa niistä oli jopa ihan hyviäkin. Ideoidessa aika lentää siivillä ja pian olikin jo lounasaika. Eri lounaspaikkoja pallotellessamme nousi ilmoille ehdotus lähellä sijaitsevasta Nepalilaisesta ravintolasta. Vaikka oikeasti pidänkin Nepalilaisesta safkasta, mietin, että kannattaakohan lähteä messiin. Olen vuosien mittaan tullut tarkaksi sen suhteen mitä syön lounaaksi, sillä haluan pystyä parhaaseeni myös iltapäivällä. Lähdin kuitenkin porukan jatkoksi.

Taktiikkani oli syödä mahdollisimman kevyesti. Buffassa lastasin lautaselleni salaattia, skidisti riisiä ja maltillisesti kana- ja kasvissooseja. Lihat, naanleivät ja jälkkärit skippasin kokonaan. Ruoka oli herkullista ja pommitti kaikkia makuhermoja, minkä vuoksi safkaamista oli todella vaikea lopettaa vain yhteen kevyeen lautaselliseen. Pysyin kuitenkin tiukkana enkä santsannut. Olin ylpeä tahdonvoimastani. Lähdin lounaalta muihin hommiin kohtalaisen pirteänä, mutta jo 45 minuutin jälkeen pää oli totaalisen jumissa ja energiatasot nollissa.

Iltapäivällä edessä olivat breikkitreenit ja voin kertoa, että raskas ja kermainen ruoka ei suoranaisesti auta lentämään tanssilattialla. Treenejä parhaiten kuvaavat sanat laiska ja hidas. Käänsin negatiivisen positiiviseksi ja olin iloinen siitä, että en ollut santsannut. Nyt pystyin myllyttämään lattialla edes lähes kelvollisesti. Olo parani hitusen treenien edetessä, mutta varsinaista lentokeliä en saavuttanut missään vaiheessa. Keskinkertainen treeni ei ollut missään nimessä ruuan vika, vaan oma oma vikani. Tiesin millainen safka minulle sopii lounasaikaan, varsinkin jos edessä on treenit. Tällä kertaa vaan päätin ottaa riskin.

Mä en tyydy keskinkertaisuuteen, enkä halua sabotoida mahdollisuuksiani onnistua. Menestys rakennetaan yksi arkinen pala kerrallaan. Joskus kyse voi yksinkertaisemmillaan olla siitä, mitä suuhunsa lappaa lounaalla. Olen elämäni aikana pyörinyt riittävästi lounasravintoloissa ja iltapäivän palavereissa, että voin havaintojeni pohjalta todeta seuraavaa. Sadat tuhannet Suomalaiset pilaavat loppupäivänsä tykittämällä kupunsa yltiöpäisen täyteen lounasbuffetissa. Mä en edes tykkää sopia palavereita iltapäiväksi, koska usein kaveri pöydän toisella puolella on liian koomassa työntekoon. Ilmiö on niin yleinen, että moni ei edes tiedä, miltä tuntuu olla energinen myös iltapäivästä!

Edellinen esimerkki on helppo ymmärtää viinan suhteen. Harva vetää jurreja ennen tärkeää palaveria, presentaatiota tai treenejä. Poikkeuksia tosin tässäkin löytyy…:D Ja joskus, esimerkiksi breikissä, harkitusti nautitut 1-2  pientä viskishottia ennen treeniä saattavat rentouttaa kehoa ja avartaa mieltä juuri sopivasti, että tanssi kulkeekin aika kivasti. En kuitenkaan suosittele nappailemaan viskiä pävittäin ennen treenejä. Järki mukana myös tässä asiassa.

Jos kaipaat lisää energiaa ja haluat erottua erottua positiivisesti myös iltapäivän palavereissa, ota seuraavat vinkit haltuun.

1. Syö yksinkertaisesti

Omilla eväillä kokonaisuutta on aina helpompi hallita, mutta buffassa on usein tarjolla kaikenlaisia houkutuksia. Mä ratkaisen ongelman ottamalla lautaselle paljon salaattia ja vain yhtä pääruokaa. Näin annoskoko on helppo pitää sopivana ja energiansaanti järkevänä. Opettele valitsemaan ja koita päästää irti ajattelusta, missä kaikki mahdollinen pitää mahduttaa lautaselle saadakseen rahoilleensa vastinetta. Laatu ennen määrää, myös buffassa!

2. Santsille skippi

Mä pyrin lopettamaan syömisen siihen kun lautanen on tyhjä. Jos on aivan pakko santsata, otan lautaselle muutaman kurkun palasen tai lisää salaattia. Yleensä jo pelkkä kurkkusantsi riittää huijaamaan mieltä ja olo on yhtäkkiä kylläinen. Santsihoukutusta on helppo välttää pitämällä huolta, että esimerkiksi aamupala on vastaa tarpeitasi.

3. Järkevät jälkkärit

Musta on huvittavaa miten moni vetää jälkkäriä napaansa perustellen ”no kun se nyt kuulu tähän hintaan”. Jälkkärin syöminen on ok, mutta tarvitseeko sitä vetää joka päivä? Mitä jos ottaisit jälkkäriä vain silloin, kun se on sun ehdotonta lempparia? Mä saatan monesti korvata jälkkärin kevyellä jumpalla. Esimerkiksi 30 haarahyppyä, 10 punnerusta ja 10 kyykkyä nostaa energiat kattoon ja laittaa pään toimintakuntoon aika kivasti. Jumpan jälkeen onkin taas kiva hyökätä duunien kimppuun intoa, ideoita ja energiaa puhkuen.

Summa summarum. Testaa mun keinoja ja kehittele oma malli iltapäivän kooman voittamiseen. Toimivan malliin vaikuttavat myös päivän muut ateriat ja yleinen aktiivisuus päivän aikana. Jos kaveri on esimerkiksi polkujuossut paljasjalkakengillä duuniin talven kovimpana pakkaspäivänä, on hänen lounaansa todennäköisesti hieman erinäköinen kuin muilla. Pane merkille millainen lounas antaa sulle virtaa ja keskity niihin juttuihin. Elämä ja duuni on paljon hauskempaa, kun ei tarvitse koko ajan keskittyä taistelemaan väsymystä vastaan. Mä aion edelleenkin syödä nepalilaista ruokaa, mutta jääköön se jatkossa tilanteisiin, missä voin seuraavien tuntien aikana ottaa iisisti vaikkapa kirjan tai torkkujen merkeissä.

Mahtavaa lounasta just sulle!

Kuinka usein sanot itsellesi, EN PYSTY?

Aina joku viisaampi haluaa tulla kertomaan, miten Suomessa ei kannata tehdä tiettyjä asioita. Täällä ei pidä yrittää tehdä tanssista ammattia, salibisneksessä pienet toimijat eivät pärjää isoja ketjuja vastaan ja koska en ole kulkenut koulutietä lukiota pitemmälle, ei todellakaan kannata haaveilla murtautumisesta puhujamarkkinoille. Jossain vaiheessa opin sulkemaan korvani naapureiden huutelulta, mutta jäljellä oli vielä yksi kaveri, jonka juttuja oli vaikea sivuttaa. Tää kaveri vähätteli mua päivittäin ja sen puheet vaikuttivat muhun eniten.

Kaveri oli tietysti minä itse ja uskon, että en ole yksin ongelmani kanssa. Negatiivinen minäpuhe on kuin kryptoniittia, joka vie vastustamattomasti vahvimmankin superihmisen voimat. Koska halusin saavuttaa asioita, päätin laittaa stopin koko touhulle. Jos olet tällä hetkellä negatiivisen minäpuheen kuristuksessa, niin älä huoli. Tässä on kolme vinkkiä, miten sisältä kumpuavaa ääntä pystyy tarpeen tullen vaimentamaan.

TUNNISTA

Ensimmäinen askel on tunnistaa milloin sisäinen ääni yrittää latistaa meininkiä. Muista, että sinun ei tarvitse olla yhtä kuin ajatuksesi. Minäpuhe on usein vain turhaa löpinää, eikä useinkaan vastaa todellisuutta. Kun tunnistat höpötyksen on sinun mahdollista myös olla välittämättä siitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tärkeintä itseluottamuksen kannalta ei ole positiivisen minäpuheen lisääminen, vaan nimenomaan negatiivisen minäpuheen tunnistaminen ja aktiivinen vähentäminen. Asia on helppo ymmärtää ruokavalion kautta. Kuvittele, että söisit joka päivä puoli kiloa kasviksia. Kasviksista huolimatta kokonaistilanne ei kuitenkaan parane, jos edelleen mättää kurkusta alas roppakaupalla karkkia, jätskiä ja roskaruokaa.

VAIHDA LEVYÄ

Suomessa on soitettu kansanperinteenä valitusvirsiä. Nykypäivänä räppi on kuitenkin vallannut soittolistat ja siitä on tullut koko kansan musiikkia. Kun suomiräppärit lökäpöksyineen hyökkäsivät kellareista estradeille 2000 -luvun taitteessa, monet kauhistelivat heidän uhoa ja tahtoa olla parhtaita lajissaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin samat tyypit täyttävät stadioineita ja pyörittävät menestyviä yrityksiä. Aika on kypsä ja sunkin on korkea aika sanoittaa oman elämän soundträkkisi täysin uusilla lyriikoilla. Tässä malliksi Elastisen sanat, jotka saivat mut päivästä toiseen taistelemaan omien unelmieni puolesta: ”Jengi sanoo et’ mull on muka tapana liikaa uhota / Meitsit sentää toimii, eikä pelkästään vaan puhuta!”. Jos riimittely räppäräiden tapaan tuntuu vielä hieman vieraalta, niin aloita seuraavasti. Seuraavan kerran kun sanot ”EN PYSTY”, poista E ja siirrä NPYSTY” sanan perään. Lopputulokseksi saat PYSTYN!

SOITA REPEATILLA

Uudenlaisen minäpuheen opettelu saattaa alkuun tuntua huvittavalta ja oudolta. Samoin meille naureskeltiin, kun ei osattu vielä mitään, mutta silti unelmointiin breikkaavamme maailman parhaita vastaan. Muutos aiheuttaa aina vastarintaa ja oma mieli on mestari keksimään syitä luovuttaa. Älä kuitenkaan luovuta. Tee positiivisuudesta tapa ja väännä ääntä kovemmalle kun negatiivinen minä tai naapuri jurnuttaa vastaan.

Tässä oli mun vinkit negatiivisen minäpuheen selättämiseen. Ota vinkit testiin ja laittele fiiliksiä, miten sä selätät negatiivisen naapurin tai sisäisen äänen.

Kun luovuin kaikesta omaisuudestani!

Vuonna 2016 päätin hankkiutua eroon lähes kaikesta omaisuudestani. Kunnianhimoinen tavoite oli, että projektin lopuksi kaikki kamani mahtuisivat yhteen matkalaukkuun. Aloitin operaation kasaamalla tavarani asuntoni kulmaan. Vuosien aikana matkaan olikin tarttunut kaikenlaista. Satoja lenkkareita, levyjä, leffoja, kirjoja, palkintoja, mitaleita, kirjeitä ja ties mitä turhaa krääsää. Kun tarkastelin tavaroita tarkemmin, olin hetken pienimuotoisessa shokissa. Jokaisella tavaralla oli oma tarina, jotka muodostivat viimeiset 20 vuotta elämästäni. Muistin tismalleen miltä tuntui rokkata mustia Pro-Keds kenkiä kun voitettiin Jussin kanssa ensimmäiset Circle Kingz -skabat, tai kun ostin musta-harmaan Kangol -hatun voitettuamme Rock Steady Anniversaryn New Yorkissa. Taisin vuodattaa pari kyyneltäkin käydessäni läpi kirjeitä vanhoilta tanssioppilailtani ja asiakkaltani TFW -salilla.

Alkuun tavaroista irtipäästäminen suorastaan sattui. Tuntui kun olisin antanut kaikki muistoni ja saavutukseni pois. Oli hullua huomata miten kiintynyt olin tavaroihini. Päivä päivältä pino huoneeni kulmassa kuitenkin pieneni ja kipuilu vaihtui puhtaaseen antamisen iloon. Huomasin, että olin jotain enemmän kuin vain tavarani. Muutamien viikkojen jälkeen olin saavuttanut tavoitteeni ja pakannut loput kamani yhteen matkalaukkuun (Kiitos Äiti avusta, taisit myös pelastaa jotain aarteita;) ). Oloni oli vapautunut, kevyt ja äärimmäisen onnellinen.

Mitä sitten opin operaatiosta

1. Todellista vapautta on mahdollista tuntea vasta, kun on valmis päästämään irti.

2. Muistot ja saavutukset eivät ole tavaraa. Ne ovat elettyjä kokemuksia ja auttavat sinua rakentamaan valoisamman tulevaisuuden.

3. Painolasti kevenee vain, kun uskaltaa hankkiutua eroon asioista, joita ei enää tarvitse.

Edellistä kaappien siivouksesta on kohta 2,5 vuotta. Kun katson tavaran määrää asunnossani nyt, huomaan, että on korkea aika toistaa operaatio!

Mitä sä ajattelet aiheesta? Oisitko sä valmis luopumaan valtaosasta tavaroistasi?

Loistavaa viikkoa sulle!

Hyvää fiilistä ei ole peruttu

Nyt on toimisto siinä kunnossa, että meikäläiseltä onnistuu superammattilaistason toiminta myös etänä. Olipa kyse sitten puheesta, treenistä, koulutuksesta tai vaikka tanssitunnista niin ei jää ainakaan puitteista kiinni.

Tässä upgradet toimiston välineistön ja sisustuksen suhteen:
– Nettiyhteys minttiin
– Kamerat ja valot kuntoon
– Kuvauseinä
– Dynaamiset mikit puheisiin ja kaulusmikit aktiviteetteihin