Fiilikset

HATSOLO X SPORTSPOT PODCAST | BRÄDI

Suomalaisen hip hopin faija

Tällä kertaa mikrofonin ääreen istuutui suomalaisen hip hopin faija Brädi. Juttu lähti luistamaan todella lennokkaasti ja päästiin pureutumaan esimerkiksi seuraaviin erittäin mielenkiintoisiin aiheisiin:

Kulttuuria luomassa – Mikä on kulttuurin merkitys Brädille ja miten vahvaa kulttuuria voisi boostata yritysmaailmassa.

No plan B – Miten uskaltaa heittäytyä elämässä yhden kortin varaan?

Laskelmoidusti vai rennosti – Mihin metodiin Brädi luottaa biisejä tehdessään?

Laitahan uusin podcast pyörimään, kanava tilaukseen ja kommenttia tulemaan!

-Hatsolo

 

 

Älä vie mun unelmaa -comeback!

Viime keväänä aloin pyöritellä mielessäni ajatusta omasta showsta. Halusin ravistella Suomen motivaatiopuheiden skeneä tuomalla puheet ulos oppilaitosten ja firmojen auditorioista kaikkien kuultavaksi.

Eräänä huhtikuisena sunnuntaina Netflixin Stand up -spesiaalia katsellessa tuo idea palasi mieleeni ja yhtäkkiä tiesin tismalleen miten toteuttaisin sen! Päätin yhdistää motivaatiopuheiden innostavan sisällön Stand up -henkiseen hauskaan tarinointiin clubien lavoilla! Tuossa hetkessä syntyi “HATSOLO – Älä vie mun unelmaa” -show.

Fiilikset syksyn kiertueelta

Show’n ensi-ilta järkättiin Casino Helsingin Fennia-salissa heinäkuun lopussa. Vielä hetki ennen lavalle astumista mua jännitti enemmän, kuin pitkään aikaan. Jännitys vaihtui kuitenkin pian energiseksi innostukseksi, kun DJ Olli-Matin kanssa räjäytettiin show käyntiin napakalla räppisoololla. Viimeisten lainien kohdalla tunsin rentoutuvani, kun huomasin ilon ja energian tarttuvan yleisöönkin.

Show’n elämänmakuisten stoorien aikana koettiin monenlaisia tunteita ilosta itkuun ja innostumiseen. Kokonaisuudessaan ilta oli onnistunut ja todella ikimuistoinen. Loppuaplodien raikuessa Fennia-salissa olin varma, että päätös lähteä rohkeasti tekemään omannäköistä show’ta oli ollut täysin oikea. Keikan jälkeiset kiitokset ja palautteet vahvistivat tuota fiilistä entisestään.

Casinon Fennia-salin ensi-illassa oli lämmin ja vastaanottavainen tunnelma.

 

Ensi-illan aikana yleisö pääsi osallistumaan, kun harjoiteltiin yhdessä kaverin kannustamista.

Itse kiertueen ensimmäinen stoppi oli tietysti Jyväskylässä, mun vanhassa kotikaupungissa. Tämä loi tietynlaista nostalgista tunnelmaa illan keikalle, etenkin kun yleisön joukossa oli paljon vanhoja kavereita ja myös pari entistä opettajaa mun nuoruusvuosilta.

Feel Vegasin intiimi tila oli kuin tehty tätä keikkaa varten ja tupa oli viimeistä penkkiä myöten täynnä. Illan aikana opittiin jokainen varmasti jotain uutta ja tunteiden skaala oli laaja. Yhdessä naurettiin, hämmästeltiin, kannustettiin kaveria eikä kyyneliltäkään täysin vältytty. Keikan jälkeen moni tuli kiittelemään koskettavasta show’sta. Otettiin muutamat yhteiskuvat tuttujen kanssa ja vaihdettiin kuulumisia.

Hyvä ystäväni DJ Olli-Matti luomassa musan avulla oikeanlaista tunnelmaa Jyväskylän keikalle.

 

Peukut ylös ja kun mä kysyn “KUKA ON PARAS?”, niin teidän tehtävä on osoittaa itseänne ja huutaa niin lujaa ku lähtee “MINÄ OON PARAS!”

Toinen pääkaupunkiseudulla pidettävistä keikoista oli buukattu Espoon Keilaniemessä sijaitsevaan Smartvillageen. Muista kiertueen keikoista poiketen Espoon show oli ikärajaton, koska tilassa ei ollut baaria tai anniskelua. Senpä vuoksi olin kutsunut yhteistyökumppanini The Good Guys Kombuchan virkistämään yleisöä kombuchan voimin.

 

Ikärajattomuus näkyi myös yleisössä, sillä osa oli saapunut paikalle koko perheen voimin. Vaikka Älä vie mun unelmaa -show onkin tarkoitettu lähtökohtaisesti aikuisille, on siinä paljon myös sellaista asenteellista sisältöä, joka uppoaa yhtälailla nuorempaankiin kuulijaan. Epoon keikalta päällimäisenä mieleen jäi yleisön heittäytyminen ja läsnäolo. Oli todella siistiä nähdä kaikenikäisten kuulijoiden nauttivan illasta ja toistensa seurasta!

Stand Up -henkinen lähestyminen motivaatiopuheen tarinoihin näytti toimivan hyvin…

 

… vaikka illan aikana sivuttiin myös vakavempiakin aiheita.

Espoon jälkeen karavaani kulki kohti Savoa lokakuun puolessa välissä. Kuopion keikan yleisössä suurin osa oli ekaa kertaa kuulemassa mun tarinoita, joka teki illasta mulle todella merkityksellisen. Keikkapaikaksi oli valikoitunut Ravintola Apteekkarin yläkerran nightclub, jonka funky sisustus sopi show’n tyyliin loistavasti. Olli-Matti ei valitettavasti päässyt mukaan tälle keikalle, mutta onneksi ravintolan puolesta järjestyi DJ tahdittamaan illan tunnelmaa.

Show’n startattua ilmoilla oli havaittavissa pientä hämmennystä ja epäluuloisia katseita. Melko pian innostukseni kuitenkin tarttui ja alun hämmennys vaihtui nopeasti ilon, itkun ja naurun sekamelskaksi. Keikan jälkeen talo halusi tarjota koko yleisölle lasilliset kuohuvaa Feel Vegasin tiloissa, joka olikin mahtava tilaisuus saada jatkaa fiilistelyä yleisön kanssa. Ilta jatkui pitkälle lämminhenkisen juttelun merkeissä ja oli mahtava saada tutustua uusiin ihmisiin.

Loppuunmyyty Älä vie mun unelmaa -show kokosi kuopiolaiset Ravintola Apteekkariin.

 

“Mikä on hyvä SULLE? Sitä mä en tiedä, vaan vastaus on jokaisen itse löydettävä.”

Kiertueen viimeiset keikat sattuivat peräkkäisille illoille marraskuussa. Ensin ajeltiin tiimin kanssa Rovaniemelle ja sieltä seuraavaksi illaksi Himokselle. Vaikka tän rundin ajomatka olikin poikkeuksellisen pitkä, oli se jokaisen kilometrin ja autossa vietetyn tunnin arvoinen reissu!

Rovaniemellä show vedettiin jälleen Feel Vegasin tiloissa. Paikalle oli saapunut jengiä satojen kilometrin takaa, mutta se ei kuulemma niillä leveysasteilla ollut matka eikä mikään. Sillä asenteella kun tullaan mestoille, on suhteellisen helppo alkaa puhumaan asenteen merkityksestä elämässä. Ja ehkäpä juuri siksi tunnelma Rovaniemen keikalla olikin aivan omaa luokkaansa! Vaikka enimmäkseen show sai ilmoille iloista naurua, niin huomasin jengin pyyhkivän salaa myös silämkulmiaan illan mittaan.

Himoksella Älä vie mun unelmaa pääsi osaksi Nita Lehdon järjestämiä Kässäripartyja. Keikan tunnelma oli alkuun vähän kuin koulun discoissa aikoinaan – hieman varautunut, mutta samaan aikaan innostunutta kihelmöintiä vatsanpohjassa. Pienen alkulämmittelyn jälkeen porukka kuitenkin lähti hyvin messiin ja saatiin viritettyä fiilikset kohdalleen. Keikan päätteeksi laitettiin yhdessä bileet pystyyn ja yleisö pääsi osallistumaan mun ja Olli-Matin kanssa breikkirinkiin – ja partykansa oli aivan liekeissä!

Asenteen neljä steppiä: ilmesty paikalle, tee parhaasi, ole hyvä tyyppi ja hymyile.

 

Kiertueen päätöskeikalla Himos-Areenalla tunnelma oli lämmin ja yleisö hyvin messissä.

Älä vie mun unelmaa -kiertueen comeback!

Koska syksyn turnee ei olis voinut paremmin mennä, päätin vetää toisen samanlaisen rundin tulevana keväänä. Ensimmäinen veto tullaan näkemään Helsingissä perjantaina 27.3. Tarkemmat speksit tuosta illasta julkistetaan pian ja lipunmyynti kaikille keikoille hoituu jälleen Hatsolo Kaupan kautta. Muut kiertueen paikkakunnat ja päivämäärät julkistetaan myös ihan lähiaikoina, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Jos haluat nähdä show’n livenä myös omalla paikkakunnallasi, jätä rohkeasti kommenttikenttään viestiä tai ota yhteyttä muhun, niin jutellaan lisää.

Energistä helmikuuta sulle!

-Hatsolo

10 asiaa, mitä et ehkä tiennyt minusta

Tervetuloa Hattusen maailmaan

Aika ajoin on hyvä pysähtyä pohtimaan omia juttujaan. Koska keloista tuli ainakin omasta mielestäni hauskoja, ajattelin jakaa ne myös teille.

Tässä kymmenen asiaa, mitä et ehkä tiennyt musta ennalta.

1. Pystyn syömään Kotipizzan XL koon lätyn heittämällä, eikä tee edes tiukkaa.

2. Edelliseen liittyen. Pystyn syömään jättipitsan perään helposti litran jäätelöä. Mauista pistaasi on mun lemppari.

3. Jätän vähintään pari kertaa kuukaudessa kotioven vahingossa auki. Onneksi  yleensä vain kotiin tullessa. Lähtiessä pystyn tsemppaamaan ja lukitsemaan oven. Joten vorot…älkää vaivautuko!

4. Mulla on varmaan joku juttu ovien suhteen. Jätän nimittäin poikkeuksetta kaikkien kaappien ovet auki. En ylipäätään ymmärrä miksi kaapeissa pitää olla ovia. Enkä mieltymys avoimiin oviin johtaa takaisin Pohjois-Karjalaan Ukin ja Mummin tupaan. Sinne  jokainen ohikulkija oli tervetullut. Ja vieraita siellä kyllä riittikin.

5. Unohtelen tavaroitani joka päivä johonkin. Mun tiimini oppi tämän varsin nopeasti, kun jätin kotiavaimet keikan jälkeen puhujapöntölle Turussa. Nykyään he huolehtivat, että laturit, avaimet, adapterit, puhelin ja läppäri on mukana myös keikalta lähdettäessä.

6. En maksanut katuparkkimaksua Ullanlinnassa ”muutamaan” kuukauteen, koska huomasin, että Ulliksessa ei parkkipirkot paljoa pyöri. Nykyään mulla on jo asukaspysäköinti lappunen hallussa. Kiitos ja anteeksi Helsingin kaupunki.

7. Meidän TFW -saleilla, mut voi paikallistaa seuraamalla ulko-ovelta alkavaa tavaravanaa. Matkan varrelta löytyy usein sukat, vaihtopaidat, läppäri, puhelin, muistivihko, auton avaimet, kamera, takki ja reppu. Seuraa vanaa ja tuu heittäämään yläfemmat.

8. Meditoin joka päivä vähintään kolmesti, yleensä useammin. Aamulla ennen sängystä nousua, päivällä kun siltä tuntuu ja illalla ennen nukkumaanmenoa.

9. Moni pitää mua tosi ulospäin suuntautuneena. Tosiasiassa intiimeissä tilanteissa uusien tyyppien kanssa saatan olla alkuun varautunut. Mä tarkkailen, kuuntelen ja pyrin hahmottamaan kuka tekee mitäkin. Vasta sen jälkeen rentoudun tilanteeseen ja annan palaa, ISOSTI!

10. En tee smoothieita. Tai teen, mutta mun lemppari smoothien repsepti kuuluu seuraavasti. Jäisiä mustikoita lautasella ilman turhia liskukkeita. Mustikoden mussuttaminen johtaakin usein siihen, että iltaisin mun tavaramerkki onkin mustikan värjäämät kauniin tummanpunaiset huulet. Kantsii kokeilla, resepti on nimittäin nopea ja helkkarin hyvä. 🌲/5

Resonoiko tai nousiko esille mitään sun mielestä yllättävää? Oli uskomattoman hauskaa käydä läpi omia omituisuuksia. Suosittelen vastaavaa lämpimästi kaikille.

Kingiä viikonloppua!

-Hatsolo

Hatsolo X Sportspot Podcast | Petteri Kilpinen

🔥 HATSOLO X SPORTSPOT PODCAST🔥

Sarjaan purkitettiin yhteensä kymmenen noin tunnin mittaista jaksoa.  Jaksoissa sukelletaan mielenkiintoisten persoonien elämään tavalla, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi ja kuullaan tarinoita esirippujen takaa.

Kolmannessa podcastissa vieraana on kirjailija, puhuja, yritys- ja urheilujohtaja Petteri Kilpinen. Hänen mukaansa energisen elämän salaisuus piilee ihmisen kyvyssä johtaa oman kuormituksen ja palautumisen suhdetta, itselle optimoitua varianssia, kaikilla elämän osa-alueilla.

Ota Petterin jakso kuunteluun ja nappaa käyttöön vinkit miten suunnata omat energiasi itsellesi tärkeimpiin asioihin arjen kiireiden keskellä!

Seuraava jakso tipahtaa eetteriin jälleen parin viikon päästä, maanantaina 10.2.2020. Siihen mennessä ehtii helposti kuunnella kaikki kolme, jos et vielä oo ottanut haltuun sarjan ensimmäisiä jaksoja.

Iloa ja energiaa viikkoon!

Terkuin,

Hatsolo

 

 

Älä vie mun unelmaa -kiertue ei olis voinut paremmin mennä!

Viikonloppuna tykitettiin päätökseen Älä vie mun unelmaa -kiertue Rovaniemen Feel Vegasissa sekä Himos Areenalla. Monia ikimuistoisia iltoja ja upeita kohtaamisia eripuolilla Suomea mahtuu mukaan kuluneiden 3,5 kk ajalle. Mutta mistä koko show ja kiertue sai alkunsa?

Muistan vielä, kun eräänä huhtikuisena sunnuntaina söin pitsaa ja katsoin Dave Chapellen Stand Up -spesiaalia Netflixistä. Yhtäkkiä pomppasin ylös sohvalta ja pitsat lensi takaisin laatikkoon, kun huusin itsekseni ”THAT’S IT!”. Olin jo pitkään miettinyt miten tuoda motivaatiopuheet auditorioista klubeille sellaisessa formaatissa, jossa ei puhuta viherpirtelöistä ja maastavedosta. En kuitenkaan halunnut tehdä perinteistä Stand Up -komediaa vaan show’n täysin omalla tyylilläni. Puheen, joka naurattaa, itkettää ja saa kuulijan ennen kaikkea innostumaan itsestään.

Tuossa hetkessä syntyi mun oma Stand Up -henkinen motivaatioshow, joka sai nimekseen “HATSOLO – Älä vie mun  unelmaa”. Show’n ensi-ilta oli 200 henkilön kutsuvierastilaisuus Helsingin Casinolla heinäkuun lopussa. Ilta sai niin lämpimän vastaanoton, että päätin samantien pakata reppuni ja lähteä syyskiertueen muodossa levittämään iloa ja energiaa muillekin paikkakunnille.

Kiertueen ensi-ilta 31.7. oli upea kokemus! Casino Helsingin Fennia-sali oli täynnä ja ihmiset juhlatuulella.

 

INNOSTU ITSESTÄSI


Kiertueen tavoite oli herättää kuulijoissa ajatuksia ja tunteita sekä saada jengi innostumaan itsestään ja omasta elämästään. Palautetta tuli paljon jokaisen keikan jälkeen niin kasvotusten, kuin myös someviestien muodossa. Erään illan jälkeen sain todella henkilökohtaisen viestin, jossa kerrottiin kuinka oikeaan aikaan puheeni oli kyseisen henkilön elämään osunut. Hän kertoi omista vaikeista kokemuksistaan ja halusi kiittää minua. Show oli onnistunut herättämään hänessä “kauan kadoksissa olleen innostuksen ja itseluottamuksen, mutta muistutti myös armollisuuden tärkeydestä itseä kohtaan”. Viesti oli pitkä ja koskettava. Liikutuin sitä lukiessani ja samassa hetkessä ymmärsin, että oon todella pystynyt auttamaan ihmisiä tän kiertueeni aikana.


Rohkeus on sitä, että uskaltaa kohdata itsensä.

MITÄ TARKOITTAA ASENNE?


Rovaniemen keikalla puolestaan kuulin, että jotkut olivat ajelleet jopa satoja kilometrejä päästäkseen kokemaan show’n livenä. Menin hieman hämilleni, mutta samantien tunsin syvää kiitollisuutta ja arvostusta. Lapissa pidemmätkään välimatkat eivät näköjään merkkaa ihmisille mitään, kun jotain halutaan oikeasti tehdä tai kokea. Siellä on jengillä tuo ASENTEEN eka kohta todellakin hallussa (kuva alla).

 

 

VIKAT VEDOT – PARHAAT VEDOT


Rovaniemeltä lähdettiin tiimin kanssa ajelemaan seuraavana päivänä kohti Himosta. Pienen mutkan kautta tosin. Sinne saakka kun oltiin matkattu, niin piti tietysti käydä heittämässä yläfemmat myös itse Joulupukille. Pukin viisaiden sanojen saattelemana lähdettiin pudottelemaan kohti Etelä-Suomea. Vika pysähdys ennen Helsinkiä oli Himos Areena, jonne nuori ja rohkea käsilläseisonta-valmentaja Nita Lehto oli järjestänyt oman Kässärikiertueensa viralliset päätösbileet. Partyissa nähtiin akrobatiashow, tankotanssiesityksiä sekä meikäläisen Älä vie mun unelmaa -veto. Puheen päätteeksi tietysti breikattiin ja jokainen pääsi vuorollaan olemaan hetken starana ringin keskellä. Lopuksi heitettiin vielä Olli-Matin kanssa omat runit ringissä ja jengi oli aivan liekeissä.

 

Iso kiitos vielä kerran kaikille kiertueen järjestelyissä mukana olleille – oman tiimini lisäksi Feel Vegasit, SmartVillage Espoo, Ravintola Apteekkari, The Good Guys Kombucha sekä Laura Sandström Veikkaukselta!

Lämmin kiitos myös kaikille, jotka tulitte keikoille! Arvostan suuresti, että varasitte illastanne pari tuntia aikaa ja tulitte kuulemaan mun tarinoita elämästä. Toivottavasti jokaiselle jäi kytemään sydämeen pieni innostuksen liekki ja ajatuksia siitä, mitkä asiat omassa elämässä ovat niitä kaikkein merkityksellisimpiä. Oli mukava tavata jokainen teistä ja toivottavasti nähdään joskus tulevaisuudessa uudelleen!

#äläviemununelmaa #eivoisparemminmennä #matkajatkuu

 

PS. Oon kirjoittanut pariin aiempaan blogipostaukseen tunnelmia myös Espoon ja Kuopion keikoilta, lukaisepa nekin!

Savolaiset on parhaita!

Viikko sitten torstaina istuin nauttimassa lounasta Varkauden keskustan thaimaalaisessa ravintolassa. Tuijottelin ulos ikkunasta harmaalle torille ja mietin millainen ilta olisi edessä savolaisessa pubissa. Oltiin tiimin kanssa matkalla kohti Kuopion Ravintola Apteekkaria, jossa oli määrä heittää yksi Älä vie mun unelmaa -kiertueen keikoista. Lippuja oli myyty hyvin ja yleisöä odotettavissa paikalle enemmän, kuin olin uskaltanut toivoa. Olin samaan aikaan todella innoissani ja hieman jännittynyt, sillä suurin osa yleisöstä olisi ensikertaa kuulemassa mun tarinoita. He eivät varmastikaan osanneet aavistaa millainen show heitä odotti!

Pitkän, mutta leppoisan ajomatkan päätteeksi saavuimme Apteekkarin eteen ja marssimme sisään tsekkaamaan illan keikkapaikan. Kaikkien yllätykseksi meidät ohjattiinkin hämärän pubin sijaan yläkerrassa sijaitsevan yökerhon puolelle, jossa paikallinen DJ jo viritteli levylautasiaan. Tila oli iso, värikäs ja groovy. Tuli sellainen fiilis, kuin olisi astunut sisään kivaan ulkomaalaiseen surffibaariin, joten vetäisin ylleni tunnelmaan sopivan havaiji-paidan. Sit ei muuta, kuin leveä hymy huulille ja ovelle vastaanottamaan jengiä.

Kun kaikki vieraat oli saatu ohjattua paikoilleen ja jokainen saanut juomansa tilattua, päästin aloittamaan show. Kuten arvata saattaa, savolaisyleisön hämmennys oli melkoisen suuri Valkoisen gorillan energisen sisääntulon edessä. Mutta pian koko yleisö sai juonesta kiinni ja “MINÄ OON PARAS” -huudot raikuivat varmasti alakerran pubiin saakka. Ilta eteni ilon ja naurun saattelemana, vaikka välillä hieman pyyhittiin silmäkulmiakin.

 

Kokonaisuudessaan reissu ei olis voinut paremmin mennä! Keikan jälkeen siirryttiin yhdessä jatkamaan iltaa Feel Vegasin puolelle, jossa talo tarjosi skumppalasilliset kaikille. Oli mukava kuulla ihmisten palautetta ja heidän omia tarinoitaan keikan jälkeen. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka löysitte torstai-illastanne pari tuntia aikaa ja tulitte katsomaan show’ta sekä nauttimaan toistenne seurasta! Kiitos myös Apteekkarin ja Feel Vegasin henkilökunnalle sekä tietysti omalle tiimilleni illan järjestelyistä!

Seuraavaksi Älä vie mun unelmaa -show valtaa Rovaniemen Feel Vegasin tilat Pe 15.11. klo 19. Jos kaipaat joukosta poikkeavaa ja tunteita nostattavaa viihdettä pikkujoulukauden keskelle, niin lippuostoksille pääset helposti Hatsolo Kaupan kautta.

Nähdään Lapissa viikon päästä!

Poika kahvilassa

 

Istuskelin omissa ajatuksissani erään helsinkiläisen kahvilan nurkkapöydässä kirjoittamassa muistikirjaani.

Äkkiä havahduin, kun pieni kiharatukkainen poika tuli pöytäni viereen seisomaan ja kysyi ujosti “Mitä sä kirjoitat siihen kirjaan?”.

Hetkeäkään epäröimättä vastasin pojalle: “Mun tulevaisuuttani.”
Poika hymyili, mutta ei sanonut mitään.

Sen jälkeen repäisin tyhjän sivun irti muistikirjastani, ojensin sen pojalle ja kysyin vuorostani häneltä “Miltä sun tulevaisuus näyttää?”.
Poika tarttui paperiin ja juoksi takaisin omaan pöytäänsä.

Join kahvini loppuun, pakkasin kamat takaisin reppuun ja ulos kävellessäni heitin hänelle vielä yläfemmat.

Kun pääsin kadulle, käännyin katsomaan sisään kahvilan ikkunasta. Näin pojan kaivelevan kynää repustaan innostunut ilme kasvoillaan.

Minut valtasi tunne, että tuon pojan tulevaisuus tulee olemaan valoisa.

 

PS. Mikäli haluaisit kuulla lisää samankaltaisia elämänmakuisia tarinoita, niin käy ihmeessä kuuntelemassa mun Elämä breikkarin silmin -kirjan audioversio Storytelissä! Uutena asiakkaana voit lunastaa ilmaisen kokeilukuukauden, jonka aikana pääset kuuntelemaan rajattomasti erilaisia kirjoja ja tarinoita.

New Yorkin tunnelmaa Espoon Keilaniemessä

Espoon Keilaniemeen kohonneeseen HTC Waterfrontin yhteyteen rantautunut Smartvillage tarjosi upeat puitteet Älä vie mun unelmaa -kiertueen keikalle viime lauantaina. Oli siistin näköistä, kun koko seinän korkuisista ikkunoista avautui näköala pimenevään lokakuiseen iltaan ja hienosti valaistulle sisäpihalle. Smartvillagen tilat oli suoraan sanottuna hulppeat ja sisustettu tyylikkäästi merihenkisen teemaan mukaisesti. Itselleni tuli heti sellainen fiilis, kuin olis astunut sisään johonkin moderniin toimistorakennukseen Nykissä.

Paikalle oli saapunut myös yhteistyökumppanini Good Guys Kombucha tarjoamaan raikasta janojuomaa ennen keikan alkua. Itse saavuin mestoille suoraan Kauppakeskus Redissä pidetystä Street Workout World Cupista, jossa olin ollut juontamassa tapahtumaa. Urheilijoiden huikeista suorituksista sainkin ladattua itselleni hyvät energiat illan vetoa varten. Onneksi taustatiimi oli hoitanut järjestelyt niin hienosti, että mun oli mahdollista tehdä kaks keikkaa saman päivän aikana ja molemmat saatiin vietyä maaliin timanttisesti.

 

Älä vie mun unelmaa -kiertueella on kulkenut mukana DJ:n roolissa hyvä ystäväni Olli-Matti. Hänen kanssaan ollaan tunnettu ihan junnuista saakka ja Olli onkin se henkilö, joka aikoinaan omalla esimerkillään sai mut innostumaan breikistä. Ollin tehtävä keikoilla on nostattaa tunnelmaa ja toivottaa jengi tervetulleeksi. Sen jälkeen mun on helppo astua lavalle ja ottaa tilanne haltuun napakan räppisoolon kera.

Älä vie mun unelmaa -show laitetaan käyntiin, milläs muullakaan, kuin Hatsolo-räpillä.

 

Olli-Matin kanssa loppukumarrukset onnistuneen keikan päätteeksi

Oli hauska nähdä miten laajalla skaalalla porukkaa oli tullut paikalle. Osa oli lähtenyt viettämään tyttöjen iltaa ja tullut katsomaan keikkaani “etkojen” muodossa. Jotkut olivat saapuneet työporukalla, toiset kahdestaan puolison kanssa ja osa oli tullut paikalle myös koko perheen voimin. Fiilis oli keikan alusta saakka todella lämminhenkinen ja yleisö eli mukana joka hetkessä. Oli koskettavaa huomata kuinka illan aikana kertomani tarinat upposivat kaikenikäisiin kuulijoihin yhtälailla.

On äärimmäisen kiitollinen olo siitä, että niin moni varasi aikaa omasta lauantai-illastaan ja tuli kuuntelemaan mun ajatuksia elämän iloista ja suruista. Iso kiitos Ollille tunnelmasta ja musiikista, The Goodguys Kombuchalle tarjoiluista, Hatsolo-tiimille järjestelyistä sekä Smartvillagen jengille tiloista! Jälleen kerran yksi ikimuistoinen ilta takana!

Seuraavaksi räjäytetään show lavalle Kuopion Ravintola Apteekkarissa torstaina 31.10. klo 19. Liput saat haltuusi kiertueen nettisivuilta. Nähdään Kuopiossa!

Normipäivä Brooklynissä

Olin viime tiistaina kävelyllä Brooklynin Dumbossa TFW jengin kanssa, kun sattumalta näin tytön istumassa jalkakäytävän kivetyksellä balettitossut rinnallaan. Olen aina ajatellut, että olis todella nättiä toteuttaa kuva, jossa breikki kohtaa baletin New Yorkin kaduilla. Olin jo kävelemässä tilanteen ohi, kunnes pysähdyin ja päätin kääntyä ympäri. Lähestyin tyttöä ja esittelin olevani tanssija Suomesta. Kysyin olisko hänelle ok ottaa kuva yhdessä. Täydeksi yllätyksekseni hän vastasi innostuneena: “Yeah, sure. That sounds like a great idea”.

Hän veti ylleen vaaleanpunaisen hameen ja laittoi balettikengät jalkaan. Mä puolestani virittelin lenkkareiden nauhoja tiukemmalle. Kuvan suunnitelma tuli noin viidessä sekunnissa ja lopullinen kuva toisella otolla. Iso kiitos upealle Marialle kuvasta. Helppoa, kun työskentelee ammattitanssijan kanssa.

 

On niin perhanan helppo kävellä ainutlaatuisten tilaisuuksien ohi, varsinkin kiireessä. Siisteimmät jutut syntyvät kuitenkin poikkeuksetta hetken mielijohteesta. Niiden toteuttaminen vaatii ripauksen rohkeutta ja ennen kaikkea aikaa poiketa normaaleista rutiineista. Siksi olenkin yrittänyt rakentaa arkeani niin, että mulla olisi säännöllisesti tilaa sekä ilmaa tarttua hetkeen ja tehdä kreisejäkin juttuja. Oon pyrkinyt opettelemaan irti siitä, että pitäisi jatkuvasti suorittaa enemmän ja enemmän. Mä haluan suorittaa paremmin ja olla luova. Uusia ideoita ei kuitenkaan ole tilaa työstää, jos joka ikinen sekunti on aikataulutettu. Siksi mulla on kalenterissa päiviä, ilman jatkuvaa painetta seuraavasta palaverista tai tehtävästä.

Toivottavasti tästä kuvasta tuli sulle yhtä hyvät fiilikset kuin mulle. Aikaa, ilmaa ja energiaa syksyyn.

#carpediem

PS: Jos kaipaat lisää asennetta ja energiaa omaan arkeen, niin sitä olis tarjolla vielä muutaman Älä vie mun unelmaa -keikan verran tänä syksynä! Ota liput haltuun ja nähdään keikoilla!


Älä vie mun unelmaa -kiertue starttaa pian!

Syyskuu on pärähtänyt käyntiin ja sehän tarkoittaa sitä, että viimeinenkin firma on palannut lomilta sorvin ääreen. Ja mun kohdallani se tarkoittaa sitä, että pääsen viemään asennetta, energiaa ja inspiraatiota ympäri Suomen Älä vie mun unelmaa -shown tiimoilta. Kiertueen tarkoituksena on siirtää motivaatiopuheet auditorioista klubeille kaiken kansan kuultavaksi. Haluan olla luomassa uudenlaista ja helposti lähestyttävää “luentoformaattia”, joka erilaisten tarinoiden johdattelemana ravistelee kuulijansa hereille. Tämä show tuleekin naurattamaan, itkettämään ja innostamaan täysin ennen kokemattomalla tavalla. Kolmessa kaupungissa tullaan vetämään show Feel Vegas -clubien tiloissa ja noilla keikoilla tulee varmasti olemaan täysin ainutlaatuinen tunnelma!

 

SYKSYN KIERTUEPÄIVÄT JA -PAIKKAKUNNAT

Kaikki tähän mennessä vahvistuneet keikkapäivät ja -paikkakunnat on julkaistu kiertueen nettisivuilla. Eilen saatiin rajallinen määrä lippuja myyntiin Jyväskylän ja Rovaniemen keikoille. Nyt kannattaakin käydä nopeasti nappaamassa liput haltuun, ettei syksyn innostavin kiertue livahda sivu suun!

Me lähdetään tiimin kanssa tien päälle jo viikon päästä ja mikä oliskaan parempi paikka aloittaa rundi, kuin mun vanha kotikaupunki Jyväskylä. Käytiin viime viikolla tsekkaamassa mestat kuntoon ja samalla pääsin haastateltavaksi paikallisradion HITMIX Jyväskylän iltapäiväohjelmaan. Haastattelussa kerroin siitä, miten Älä vie mun unelmaa -show sai alkunsa ja mitä kiertueelta on odotettavissa. Haastis tulee ulos keikkaa edeltävänä maanantaina kanavan iltapäivässä ja sen voi kuunnella netissä radiot.fi -sivulla.

Käy siis tsekkaamassa sulle sopivin paikkakunta kiertuekalenterista, hanki liput keikalle ja ota frendit messiin. En millään malttais odottaa, että päästään yhdessä viettämään ikimuistoisia hetkiä ilon, unelmien ja läsnäolon merkeissä!

#äläviemununelmaa

Jyväskylän Feel Vegasissa nähdään Ti 10.09. klo 19 !

Hyvä ystäville, hyvä ympäristölle ja hyvä itselle

*Kaupallinen yhteistyö Aarni

Musta ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää. En vain tuntenut itseäni kotoisaksi yhdessäkään oppilaitoksessa ja siksi ymmärsin jo nuorena, että oman firman perustaminen on ainut vaihtoehto. Alusta saakka oli selvää, että en lähde hakemaan mitään pikavoittoa tai äkkirikastumista. Tavoitteena oli rakentaa jotain niin kestävää, että se vaikuttaa positiivisesti omaan ja muiden ihmisten elämään vielä vuosien päästäkin.

Ekaks ei tietenkään ollut mitään havaintoa, että mitä hemmettiä kannattaisi lähteä tekemään. Vaihtoehtoja oli monia ja mielessä kävi mm. pizzerian perustaminen, kenkäkaupan avaaminen sekä räppärin ura. Vaikka kaikki näistä vaihtoehdoista olikin mielenkiintoisia urapolkuja, päätin kuitenkin keskittyä tekemään sitä missä oon oikeasti hyvä.

Vuonna 2010 avattiin breikkiryhmäni Flow Mo Crew:n kanssa katutanssikoulu Saiffa. Yhtiökumppaneiden kesken vedettiin pitkää tikkua työtehtävistä ja onnetar arpoi mun tehtäväkseni 5-7 vuotiaiden lasten tanssikurssien vetämisen. Aika nopeasti kävi selväksi mikä lasten kanssa työskentelyssä on tärkeintä. Mun ei tarvinnutkaan enää olla maaliman paras breikkari ja kovin jätkä. Sen sijaan tärkein tehtävä olikin luoda lapsille turvallinen ympäristö kasvaa ja kehittyä, ei pelkästään tanssijoina vaan ennen kaikkea ihmisinä.

Lupa olla persoonallinen oma itsensä

Heti alkuun sovimme lasten kanssa kolme sääntöä. Tunneilla kaikkien on lupa epäonnistua, lupa iloita onnistumisista ja lupa olla oma itsensä. Jotta jokainen saisi toteuttaa itseään omalla persoonallisella tavallaan, keksimme kaikille myös omat breikkinimet. Vaikka eriväriset gorillanimet olivatkin sattuneesta syystä kovassa huudossa, mukaan mahtui myös mm. Puskeva Härkä ja Sihisevä Käärme. Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetin sen, että tunnin päätteeksi jokainen oppilas on kokenut niin suuren onnistumisen tunteen, että hän ei malta odottaa pääsevänsä kertomaan siitä vanhemmilleen ja kavereilleen. Tämä oli ensiarvoisen tärkeää lapsen harrastuksen jatkumisen kannalta – sekä tietysti myös meidän firman liiketoiminnalle. Samalla toteutui se alkuperäinen tavoite luoda jotain kestävää, joka vaikuttaa myönteisesti ympäröivään yhteisöön parhaimmillaan vielä vuosienkin päästä.

Vielä tänäkin päivänä törmään viikottain vanhoihin oppilaisiini tai heidän vanhempiin. Osa oppilaistani breikkaa edelleen ja osa on siirtynyt muihin harrastuksiin. Poikkeuksetta he kuitenkin kiittelevät minua kannustavasta ja innostavasta opetuksesta vuosia sitten. Tää on aika upeeta, sillä joidenkin muksujen kanssa on tanssittu yhdessä viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.

Yritys, joka toteuttaa omia arvojaan

Mä lähden aika harvoin mukaan markkinointiyhteistöihin. Kun juttelin Aarnin perustajien Niklaksen, Samulin ja Pyryn kanssa, he kertoivat mulle oman tarinansa ja huomasin meidän ajatuksien kohtaavan monellakin tavalla. Keskusteltiin yhdessä yrittäjyydestä ja oman vision toteuttamisesta. He kertoivat mulle “hullusta unelmastaan” luoda maailman ainoa brändi, joka käyttää kellojensa valmistamiseen suomalaista puuta – kestävää kehitystä ja luontoa unohtamatta. Hyvien juttujen tekeminen ei aina ole itsestäänselvää nykyajan liikemaailmassa ja siksi lähdinkin innolla mukaan tähän yhteistyöhön. Mä arvostan sellaisia firmoja, joiden arvot näkyvät konkreettisesti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Muhun teki vaikutuksen etenkin se, että puiden alkuperä tunnetaan paikkakunnan tarkkuudella ja mun uusi XO Jalava -kello on tehty yli 100 vuotta vanhasta puusta. Itseasiassa jokaisella puulla, joista Aarnin kellot tehdään on oma stoorinsa. Kiertävänä tarinankertojana innostuin tästä heti! Sen sijaan, että puu vain kaadettaisiin, siitä syntyykin tyylikästä kotimaista designia. Ja nyt tuo satavuotias Jalava jatkaa tarinaansa mun ranteessa vielä vuosien ajan.

Mikä sitten tekee omasta tai yrityksen toiminnasta kestävää? Täydellistä vastausta tähän kysymykseen tuskin onkaan, mutta uskon, että seuraavia tienviittoja seuraamalla suunta on ainakin oikea:

Olen hyvä ystäville, hyvä ympäristölle ja hyvä itselle.

Kiitoksena kumppanuudesta Aarnin perustajat Niklas, Pyry ja Samuli halusivat palkita lukijani antamalla alekoodin heidän verkkokauppaansa.

Koodilla hatsolo15 saat 15% alennuksen ostoskorisi loppusummasta. Koodi on voimassa vain 31.08.2019 saakka, joten nyt on sun aika ottaa koodi haltuun ja surffailla ostoksille!

Miksi mä aina heitän itseni näihin tilanteisiin?

Otsikon kysymys nousee mieleeni joka kerta ennen tanssikisan tai puhekeikan alkua. Vaikka mä puhun paljon asenteesta ja itseluottamuksesta, niin se ei tarkoita sitä, että olisin immuuni pelolle. Pitkästä ja ansiokkaasta kisakokemuksesta huolimatta olen edelleen hyvä epäilemään itseäni h-hetkellä. Usein saan itseni kiinni ajattelemasta, että vitsi miten helppoa olisi olla kotisohvalla katsomassa Netflixiä just nyt.

Tältä musta tuntui myös viime viikolla Helsingin Casinolla järjestetyssä Älä vie mun unelmaa -showssa juuri ennen lavalle astumista. Kerroin jännityksestäni jopa ääneen keikan alussa, johon yleisöstä joku kommentoi “NIIN VARMAAN”. Mä kuulen samanlaisia kommentteja jatkuvasti, koska moni luulee, ettei mua koskaan jännitä tai pelota. Tosiasiassa pelko on aina läsnä, mutta sen kanssa oppii elämään. Vuosien saatossa olen onneksi oppinut myös kääntämään sen positiiviseksi energiaksi lavalla.

Casinon illan jälkeen sama epävarmuus valtasi mielen heti pari päivää myöhemmin, kun osallistuin arvostettuun Red Bull BC One breikkiskabaan Helsingissä. Vielä pari minuuttia ennen kisan alkua kelasin mielessäni, että oonkohan mä treenannut tarpeeksi, vaikka takana on kuitenkin parinkymmenen vuoden kokemus.

Kun pelko muuttuu energiaksi

Aina, kun avaan suuni puhekeikalla tai otan ensimmäiset askeleet tanssiringissä, kaikki pelon ja epävarmuuden tunteet katoavat samantien. Jännittävän asian tekeminen alkaakin yhtäkkiä tuntua hyvältä ja homma lähtee luistamaan. Siinä hetkessä pelon korvaa energinen itsevarmuus ja halu elää täysillä hetkessä. Heti kun tuo epämukavalta tuntunut tilanne on ohitse, olo on kuin maailmanmestarilla ja tiedän, että mikä tahansa tilanne on mahdollista ottaa haltuun hymyssä suin!

Heittämällä itsensä haastaviin tilanteisiin oman mukavuusalueen ulkopuolelle varmistaa sen, että uusia tilaisuuksia tulee eteen myös jatkossa. Taidot ja kokemus karttuu vain rohkeasti tekemällä ja toimeen tarttumalla. Jos siis tarjoutuu tilaisuus tehdä Suomen ensimmäinen motivaatio Stand Up -show tai osallistua maailmanlaajuisesti tunnettuun breikkiskabaan, niin kotiin jääminen siinä kohtaa ei ole vaihtoehto.

Tässä vaiheessa on varmaan syytä paljastaa miten Casinon puhekeikka ja breikkiskabat sujuivat. No ihan timanttisesti ja just niinkuin pitikin. Alun jännityksestä huolimatta, poistuin pelkoni voittaneena kädet katossa molemmista tapahtumista!

Red Bull BC One -kisan voitto ja lentoliput Mumbain skabaan hallussa!

Iso kiitos kaikille kuluneista muutamasta viikosta. Seuraavaksi meillä kaikilla on edessä syksy ja sen mukana tuomat uudet haasteet. Otetaan ne rohkeasti vastaan peloista vähät välittämättä!

 

Jaksaa, jaksaa – matkalla kohti Pariisin Olympialaisia 2024

Vihdoinkin kotona historian ekoista virallisista breakingin MM-kisoista Kiinasta. Mukaan tarttui 23. sija, roppakaupalla hyviä fiiliksiä ja rutkasti motivaatiota tulevaan. Taakse jäi satakunta kovaa breikkaria, joista jokainen oli oman maansa ehdottomia kärkinimiä. Oon sijoitukseeni äärimmäisen tyytyväinen! Vähän skabarutiinia alle ja toi sijoitus paranee heittämällä. Sitten tapellaankin jo mitaleista. Menestyksen ansiosta uusia kisoja on luvassa jo heti loppukesällä ja syksyllä. Seuraavaksi suuntana on Puola, Slovakia, Unkari ja Norja.

Terve keho ja ilo kohdallaan

Oli kyllä saakelin nastaa painaa vanhana kehäkettuna nuorempien tanssijoiden seassa. Monet kansainvälisten tapahtumien järkkärit naureskelikivatkin tyyliin ”this is already your second career as a bboy”. Ja tottahan se onkin, sillä ekat skabat olivat vuonna 2000. Nyt lähes 35-vuotiaana on monet kerrat joutunut katsomaan peiliin ja miettimään kilpailu-uran jatkoa. Onneksi ne isoimmatkin vammat on aina selätetty ja nykyään kroppa on terve sekä täysin kivuton. Ehkä kivuttomuus vaikuttaa myös siihen, että tällä hetkellä tanssi maistuu paremmalta kuin vuosiin!

Puitteet MM-skaboissa oli nostettu täysin uudelle tasolle. Kisoissa eri maiden tanssijoilla oli oman maan edustusasut ja tuulipuvut viimeisen päälle. Suomella ei omia asuja ollut, joten päätin nykäistä kisoihin päälle Karibialta ostamani Hawaii paidan. Tapahtumapaikalle saavuttiin priva-autolla, josta matka jatkui punaista mattoa pitkin lehdistön eteen valokuvattavaksi ja tervetuliasillalliselle. Ekaa kertaa päiväjärjestyksessä olivat myös doping-testit. Blingistä, säihkeestä ja virallisista osuuksista huolimatta tapahtumassa oli otettu huomioon myös meidän breikkareiden toiveet. Säännöt ja kisaformaatti oli rakennettu niin, että kisaajien pitää temppujen lisäksi osata tanssia ja reagoida musiikkiin. Ehkä juuri siksi olikin oikeasti aivan saakelin hauskaa skabata klubin sijaan myös isolla lavalla! Kiitos vielä meidän Suomi-tiimin Kimmolle, Ramonalle ja Hannelle huikeasta reissusta.

Breaking olympialaisiin

Tiistaina tuli myös varmistus, että Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n vuosikokous hyväksyi breikkaamisen Pariisin 2024 kesäkisojen viralliseksi lajiksi. Lajin virallinen nimikin on vihdoin saatu korjattua oikeaksi. Sehän on siis Breaking eikä Break Dance. Nyt jokaisen suomalaisen breikkarin on mahdollista päästä Olympialaisiin. Mähän aion tietysti ottaa tän haasteen haltuun täysillä, joten nähdään vuonna 2024 Pariisin kesäkisoissa. Tuutko messiin kannustamaan?

Mahtavaa kesää ja asennetta tulevaan!

-Hatsolo

 

HATSOLO PODCAST IS BACK – Uudet tuulet

Moikka jengi,

podcast on ollut pitkään telakalla, mutta nyt on uusi jakso taas eetterissä. Oon kevään ajan miettinyt sopivaa tulokulmaa podcastilleni ja nyt tuntuu, että se on vihdoinkin löytynyt. Haluan puhua aisoista just niinkuin ne on ilman kaunistelua ja filttereitä. Tulen puhumaan siisteistä jutuista ja myös niistä, jotka sattuu oikeasti. Messissä on mielenkiintoisia vieraita ja oman alansa ehdottomia ammattilaisia aina baarimestareista – hunajanjantuottajiin. Haluan esitellä persoonia, jotka ovat ottaneet tietoisen riskin ja lähteneet toteuttamaan unelmaansa. Nämä tarinat innostavat varmasti myös sua tekemään peliliikkeitä oman elämäsi suhteen.

Raakaa matskua

Uudella kaudella podcastit nauhotetaan aina yhdellä otolla. Ennen editoin omia juttujani jos kieli meni solmuun tai sanat sekaisin. Nyt saat kuulla kaiken sekoilun raakana ja leikkaamattomana.

Täydellisen epätäydellistä

Uusimmassa jaksossa pureudutaan siihen, tarvitseeko elämän olla täydellistä vai olisiko kuitenkin hyvä oppia elämään myös epätäydellisten asioiden kanssa. Laita viestiä, mitä fiiliksiä jakso herätti ja ota kanava tilaukseen. Uusi jakso tippuu eetteriin aina torstaisin kello 19.00!

Otahan kuunteluun!

Lopeta raivoaminen ja kasva aikuiseksi

Mä haluaisin antaa ihmisille lahjaksi lisää aikaa. Monella tuntuu nykyään nimittäin olevan niin kiire, että se muuttuu herkästi kontrolloimattomaksi raivoksi. Viime viikkoina raivoaminen on eskaloitunut runsaan lumentulon takia. Olen todistanut ihmisten huutavan naamapuinaisena lumenpudottajille, heristelevän nyrkkiä aura-autoille ja heiluttelevan keskisormea kanssa-autoilijalle, joka yrittää taskuparkkeeraa autoaan jättimäisten lumikasojen väliin. Mäkin olen saanut oman osani, mutta olen keksinyt tehokkaan aseen raivoa vastaan millä katoaa samalla myös oma orastava kiukun alku: Leveä hymy, käsi yläfemma-asentoon ja sanat ”c’moon, kaikki on ihan hyvin”.

Tässä pari toimintaohjetta kaikille kiireen aiheuttamasta raivosta kärsiville. Ota ne haltuun itsesi ja meidän muiden kannalta!

STOPPI RAIVOLLE

• Tööttääminen, keskisormien heiluttelu ja kiilaaminen eivät maagisesti poista ruuhkaa. Ne ainoastaan pahentavat tilannetta ja usein tartuttavat raivon viattomiin myös kanssaihmisiin.

• Jos näet, että lumenpudotus on käynnissä, mieti voisitko huutelun ja väkisellä vaaravyöhykkeelle änkeämisen sijaan odottaa hetken, kunnes saat luvan kulkea. Jos et malta odottaa, kokeile kiertää tilanne ja siirry kulkemaan kadun toiselle puolelle.

• Jos huomaat, että joku yrittää parkkeerata vaikeaan paikkaan, älä aja nokkaasi 20 cm päähän takapuskurista. Sen sijaan anna kuskille aikaa, rauhaa ja tilaa. Näin auto on usein jo nopeasti parkissa ja homma voi jatkua.

Lopuksi. Yksikin nyrkinheristely tai keskisormenheiluttelu kaduilla on liikaa aikuiselta ihmiseltä. Mieti tarvitseeko omaa huonoa oloaan purkaa raivoamalla ihmisille, jotka yrittävät duunipanoksellaan ratkaista ongelmia ja saada lumet nippuun niin, että kaikki pääsisivät kulkemaan paremmin. Raivovapaata maanantaita kaikille ja asennetta viikkoon!

WIN THE DAY – Älä suostu lounaskooman uhriksi!

Me aloitettiin päivä joogalla duuniporukan kanssa viime perjantaina. Aamureippailun ansiosta energiat olivat korkealla ja seuraavassa palaverissa ideoita syntyi kovalla tahdilla. Osa niistä oli jopa ihan hyviäkin. Ideoidessa aika lentää siivillä ja pian olikin jo lounasaika. Eri lounaspaikkoja pallotellessamme nousi ilmoille ehdotus lähellä sijaitsevasta Nepalilaisesta ravintolasta. Vaikka oikeasti pidänkin Nepalilaisesta safkasta, mietin, että kannattaakohan lähteä messiin. Olen vuosien mittaan tullut tarkaksi sen suhteen mitä syön lounaaksi, sillä haluan pystyä parhaaseeni myös iltapäivällä. Lähdin kuitenkin porukan jatkoksi.

Taktiikkani oli syödä mahdollisimman kevyesti. Buffassa lastasin lautaselleni salaattia, skidisti riisiä ja maltillisesti kana- ja kasvissooseja. Lihat, naanleivät ja jälkkärit skippasin kokonaan. Ruoka oli herkullista ja pommitti kaikkia makuhermoja, minkä vuoksi safkaamista oli todella vaikea lopettaa vain yhteen kevyeen lautaselliseen. Pysyin kuitenkin tiukkana enkä santsannut. Olin ylpeä tahdonvoimastani. Lähdin lounaalta muihin hommiin kohtalaisen pirteänä, mutta jo 45 minuutin jälkeen pää oli totaalisen jumissa ja energiatasot nollissa.

Iltapäivällä edessä olivat breikkitreenit ja voin kertoa, että raskas ja kermainen ruoka ei suoranaisesti auta lentämään tanssilattialla. Treenejä parhaiten kuvaavat sanat laiska ja hidas. Käänsin negatiivisen positiiviseksi ja olin iloinen siitä, että en ollut santsannut. Nyt pystyin myllyttämään lattialla edes lähes kelvollisesti. Olo parani hitusen treenien edetessä, mutta varsinaista lentokeliä en saavuttanut missään vaiheessa. Keskinkertainen treeni ei ollut missään nimessä ruuan vika, vaan oma oma vikani. Tiesin millainen safka minulle sopii lounasaikaan, varsinkin jos edessä on treenit. Tällä kertaa vaan päätin ottaa riskin.

Mä en tyydy keskinkertaisuuteen, enkä halua sabotoida mahdollisuuksiani onnistua. Menestys rakennetaan yksi arkinen pala kerrallaan. Joskus kyse voi yksinkertaisemmillaan olla siitä, mitä suuhunsa lappaa lounaalla. Olen elämäni aikana pyörinyt riittävästi lounasravintoloissa ja iltapäivän palavereissa, että voin havaintojeni pohjalta todeta seuraavaa. Sadat tuhannet Suomalaiset pilaavat loppupäivänsä tykittämällä kupunsa yltiöpäisen täyteen lounasbuffetissa. Mä en edes tykkää sopia palavereita iltapäiväksi, koska usein kaveri pöydän toisella puolella on liian koomassa työntekoon. Ilmiö on niin yleinen, että moni ei edes tiedä, miltä tuntuu olla energinen myös iltapäivästä!

Edellinen esimerkki on helppo ymmärtää viinan suhteen. Harva vetää jurreja ennen tärkeää palaveria, presentaatiota tai treenejä. Poikkeuksia tosin tässäkin löytyy…:D Ja joskus, esimerkiksi breikissä, harkitusti nautitut 1-2  pientä viskishottia ennen treeniä saattavat rentouttaa kehoa ja avartaa mieltä juuri sopivasti, että tanssi kulkeekin aika kivasti. En kuitenkaan suosittele nappailemaan viskiä pävittäin ennen treenejä. Järki mukana myös tässä asiassa.

Jos kaipaat lisää energiaa ja haluat erottua erottua positiivisesti myös iltapäivän palavereissa, ota seuraavat vinkit haltuun.

1. Syö yksinkertaisesti

Omilla eväillä kokonaisuutta on aina helpompi hallita, mutta buffassa on usein tarjolla kaikenlaisia houkutuksia. Mä ratkaisen ongelman ottamalla lautaselle paljon salaattia ja vain yhtä pääruokaa. Näin annoskoko on helppo pitää sopivana ja energiansaanti järkevänä. Opettele valitsemaan ja koita päästää irti ajattelusta, missä kaikki mahdollinen pitää mahduttaa lautaselle saadakseen rahoilleensa vastinetta. Laatu ennen määrää, myös buffassa!

2. Santsille skippi

Mä pyrin lopettamaan syömisen siihen kun lautanen on tyhjä. Jos on aivan pakko santsata, otan lautaselle muutaman kurkun palasen tai lisää salaattia. Yleensä jo pelkkä kurkkusantsi riittää huijaamaan mieltä ja olo on yhtäkkiä kylläinen. Santsihoukutusta on helppo välttää pitämällä huolta, että esimerkiksi aamupala on vastaa tarpeitasi.

3. Järkevät jälkkärit

Musta on huvittavaa miten moni vetää jälkkäriä napaansa perustellen ”no kun se nyt kuulu tähän hintaan”. Jälkkärin syöminen on ok, mutta tarvitseeko sitä vetää joka päivä? Mitä jos ottaisit jälkkäriä vain silloin, kun se on sun ehdotonta lempparia? Mä saatan monesti korvata jälkkärin kevyellä jumpalla. Esimerkiksi 30 haarahyppyä, 10 punnerusta ja 10 kyykkyä nostaa energiat kattoon ja laittaa pään toimintakuntoon aika kivasti. Jumpan jälkeen onkin taas kiva hyökätä duunien kimppuun intoa, ideoita ja energiaa puhkuen.

Summa summarum. Testaa mun keinoja ja kehittele oma malli iltapäivän kooman voittamiseen. Toimivan malliin vaikuttavat myös päivän muut ateriat ja yleinen aktiivisuus päivän aikana. Jos kaveri on esimerkiksi polkujuossut paljasjalkakengillä duuniin talven kovimpana pakkaspäivänä, on hänen lounaansa todennäköisesti hieman erinäköinen kuin muilla. Pane merkille millainen lounas antaa sulle virtaa ja keskity niihin juttuihin. Elämä ja duuni on paljon hauskempaa, kun ei tarvitse koko ajan keskittyä taistelemaan väsymystä vastaan. Mä aion edelleenkin syödä nepalilaista ruokaa, mutta jääköön se jatkossa tilanteisiin, missä voin seuraavien tuntien aikana ottaa iisisti vaikkapa kirjan tai torkkujen merkeissä.

Mahtavaa lounasta just sulle!

Kun luovuin kaikesta omaisuudestani!

Vuonna 2016 päätin hankkiutua eroon lähes kaikesta omaisuudestani. Kunnianhimoinen tavoite oli, että projektin lopuksi kaikki kamani mahtuisivat yhteen matkalaukkuun. Aloitin operaation kasaamalla tavarani asuntoni kulmaan. Vuosien aikana matkaan olikin tarttunut kaikenlaista. Satoja lenkkareita, levyjä, leffoja, kirjoja, palkintoja, mitaleita, kirjeitä ja ties mitä turhaa krääsää. Kun tarkastelin tavaroita tarkemmin, olin hetken pienimuotoisessa shokissa. Jokaisella tavaralla oli oma tarina, jotka muodostivat viimeiset 20 vuotta elämästäni. Muistin tismalleen miltä tuntui rokkata mustia Pro-Keds kenkiä kun voitettiin Jussin kanssa ensimmäiset Circle Kingz -skabat, tai kun ostin musta-harmaan Kangol -hatun voitettuamme Rock Steady Anniversaryn New Yorkissa. Taisin vuodattaa pari kyyneltäkin käydessäni läpi kirjeitä vanhoilta tanssioppilailtani ja asiakkaltani TFW -salilla.

Alkuun tavaroista irtipäästäminen suorastaan sattui. Tuntui kun olisin antanut kaikki muistoni ja saavutukseni pois. Oli hullua huomata miten kiintynyt olin tavaroihini. Päivä päivältä pino huoneeni kulmassa kuitenkin pieneni ja kipuilu vaihtui puhtaaseen antamisen iloon. Huomasin, että olin jotain enemmän kuin vain tavarani. Muutamien viikkojen jälkeen olin saavuttanut tavoitteeni ja pakannut loput kamani yhteen matkalaukkuun (Kiitos Äiti avusta, taisit myös pelastaa jotain aarteita;) ). Oloni oli vapautunut, kevyt ja äärimmäisen onnellinen.

Mitä sitten opin operaatiosta

1. Todellista vapautta on mahdollista tuntea vasta, kun on valmis päästämään irti.

2. Muistot ja saavutukset eivät ole tavaraa. Ne ovat elettyjä kokemuksia ja auttavat sinua rakentamaan valoisamman tulevaisuuden.

3. Painolasti kevenee vain, kun uskaltaa hankkiutua eroon asioista, joita ei enää tarvitse.

Edellistä kaappien siivouksesta on kohta 2,5 vuotta. Kun katson tavaran määrää asunnossani nyt, huomaan, että on korkea aika toistaa operaatio!

Mitä sä ajattelet aiheesta? Oisitko sä valmis luopumaan valtaosasta tavaroistasi?

Loistavaa viikkoa sulle!

Miten hemmetissä mun intohimosta tulikin duuni?

Sen minkä annat, työ myös ottaa

Yrittäjänä olen oppinut, että työ ottaa juuri niin paljon kuin itse antaa. Mikäli antaa kaikkensa, se todellakin myös ottaa kaiken. Rutistaa kuivaksi viimeistä pisaraa myöten. Niska limassa oman unelman eteen duunien painaminen saattaa kuulostaa ”coolilta”. Sitähän se parhaillaan onkin, mutta on yllättävän helppoa löytää itsensä suosta, missä arki onkin täysin erilaista, kuin oli alunperin kuvitellut. Mullekkin on käynyt näin. Mun halusin breikata, valmentaa, kirjoittaa, puhua ja matkustella, mutta joissain vaiheessa huomasin, että päivät olivat yhtä hampaiden kiristelyä kirjanpidon, laskutuksen ja verottajan pyörteissä. Kiire vei ilon luovuudesta ja toiminnan kehittämiselle jäi harmittavan vähän aikaa. Intohimosta, tuli pakkopullaa ja käytännössä tavallinen duuni, jonka avulla maksettiin laskut, ruoka ja vuokra. Koska edellinen ei kuitenkaan ollut alkuperäinen syy yrittäjäksi ryhtymiselle, oli syytä päivittää toimintamalleja. Mä halusin olla vapaa ja toteuttaa itseäni, enkä kuluttaa kaikkea aikaani vankina, papereita ja numeroita pyöritellen. Aisioiden uudelleen järjestely vaati rohkeutta ja otti oman aikansa. Eipä ne päivät vieläkään lyhyitä ole, mutta nykyään sentään vietän suurimman osan ajastani asioiden parissa, jota oikeasti haluan tehdä.

Jos huomaat olevasi nyt samassa tilanteessa kuin mä aikanaan, ota haltuun seuraavat kolme vinkkiä ja löydä jälleen ilo yrittämiseen!

1. Pidä hauskaa

– Yrittäjänä päivät tuppaavat venymään pitkäksi. On helppo ajautua manaamaan kiireistä aikataulua. Tämä kuitenkin vaikuttaa välittömästi fiilikseen tehdä töitä. Mä havahduin tähän kun valitin kaverilleni, että breikkikeikkaa oli lähes jokainen viikonloppu. Ystäväni tokaisi tähän, ”Lopeta itkeminen. Etkö sä tajua, sähän saat matkustaa joka viikonloppu maailman upeimpiin mestoihin…”. Sillä hetkellä muistin, että niin breikkijameissa kuin arjessa, bileet tehdään aina itse. Pitkät ja puuduttavat päivätkin muuttuuvat tanssiksi kun soimassa on kunnon musat ja turhanpäiväinen valittaminen korvattu positiivisella asenteella.

2. Aseta rajat

– Työt eivät tekemällä lopu. Puhelin pirisee ja eri kanavista kilahtelee älylaitteisiin loputtomasti uusia viestejä. Oman jaksamisen kannalta on äärimmäisen tärkeää osata viheltää peli poikki säännöllisin väliajoin ja antaa aikaa myös itselle sekä läheisille. Mä en tiedä mikä toimii sulle, mutta itse olen huomannut seuraavan erittäin toimivaksi tavaksi. Ota vähintään kerta viikkoon täydellinen lomapäivä puhelimesta, maileista, tapahtumista ja sosiaalisesta mediasta. Vaikka kaikkiin tilaisuuksiin olisikin mahdollista tarttua, kannattaa miettiä, onko sinun tarpeen olla aina tavoitettavaissa tai onko järkeä olla mukana kaikessa mahdollisessa.

3. Palkkaa apua

– Mä tein ennen nettisivuja, kirjanpitoa, keikkamyyntiä ja valo- ja videokuvausta myöten kaiken itse. Alkuun se olikin ainut vaihtoehto, koska rahaa ei yksinkertaisesti ollut ylimäräistä. Nykyään kun tulopuoli on paremmissa kantimissa, olen rohkeasti palkannut apua. Se on osoittautunut poikkeuksetta oikeaksi ratkaisuksi kahdesta syystä. Mulle on jäänyt aikaa tehdä omia juttujani, enkä vietä 12 h päivässä kyhäämässä nettisivuja, jotka näyttävät amatöörimäisiltä eivätkä toimi. Lisäksi oman alansa ammattilaiset ovat osoittautuneet meikäläistä huomattavasti taitavammiksi esimerkiksi kirjanpidon tai toimivien nettisivujen kyhäämisessä. WINWIN!
Tsemppiä loppuvuoteen kaikille! Laita kommettia, mitkä ovat sun vinkit ilon säilyttämiseen duunissa.

KOLMEN PUHEKEIKAN PÄIVÄ

Eilinen oli todellinen tehopäivä puheiden saralla. Aamupäivä lähti käyntiin Dreams.fi vierailulla Leppävaaran Live-koulussa Valma-luokkien oppilaille. Tavoitteenani oli kannustaa opiskelijoita suhtautumaan avoimin mielin sekä positiivisella asenteella tuleviin ammattikokeiluihin. Valma -koulutuksessa oppilaat pääsevät tutustumaan eri ammatteihin ja harjoittelevat hakeutumista ammatillisiin perustutkintoihin. Kuulostaa siltä, että mäkin olisin mielelläni osallistunut vastaavaan kouluun. Mullahan ei vielä peruskoulun jälkeen ollut mitään hajua mitä halusin tehdä isona, joten niinkuin kaikki muutkin epätietoiset nuoret, hain lukioon.

Kiitos Leppävaaran Live.

Päivän toinen keikka olikin hieman erilainen. Mut oli tilattu sytyttämään #oracleclouddayfi tapahtumaan innostamaan yleisö aivan liekkeihin. Voin kertoa, että aika moni yleisössä oli äimänkäkenä, kun hyppäsin lavalle nostattamaan tunnelmaa. Yleisön jännitys karisi kuitenkin nopeasti. Oli aika nastaa katsella miten Grand Marina congress centerin 700-päinen yleisö tanssi, nauroi ja huusi täyttä kurkkua ”MINÄ OON PARAS”!

Calm before the storm. Kaksi minuuttia puheeseen.

 

Lavalla…!!!

Kaverikuva Suomen kovimman puhujan kanssa. André Noël Chaker!

Päivän vika setti olikin Sportspotin tiimipäivässä. Sportspot on Suomen kattavimmalla poolilla varustettu urheilijoiden ja valmentajien välittämiseen erikoistunut palvelu, josta saat tilattua keikalle vaikkapa mut. Syke nousi kivasti ennen setin alkua, sillä puhe vedettiin todellisten tekijöiden edessä. Yleisössä oli mm. Mikael Forsell, Mika Poutala, Eveliina Tistelgren ja monia muita kovia nimiä. Meikän jälkeen lavan otti haltuun huippupuhja ja valmentaja Petteri Kilpinen. Viime päivät onkin päivitetty ahkerasti omia puheita mestarin oppien mukaisesti. #alwaysastudent

Ketterästi presentoimassa huppari päällä.

Syksy on sujunut vauhdilla ja on ollut hienoa päästä puhumaan todella erilaisille yleiöille. Se on haastanut kehittymään puhujana ja kertoo, että omille ajatuksille on tilausta. Ehkä jokainen meistä tarvitsee aika ajoin muistutusta positiivisesta asenteesta ja siitä, että hulluistakin unelmista voi tulla totta, iästä, koulutuksesta ja tittelistä riippumatta.

Sportspotin tiimipäivän loppukuva. Kovaa sakkia koko talo täynnä!

Jos haluat energiaa ja iloa sunkin tapahtumaasi niin laitappa mulle rohkeasti viestiä.

Kiitos kaikille kolmen keikan päivästä!

#KOHTIUNELMIA – ÄLÄ SÄIKÄHDÄ PAHAA OLOA

Mä puhun paljon positiivisen asenteen vaikutuksesta omaan jaksamiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mun jokainen päivä on automaattisesti täynnä auringonpaistetta ja energiaa. Mä oon niinkuin kaikki muutkin. On päiviä milloin väsyttää ja tuntuu ettei jaksa nousta sängystä. Joskus on paha olla ja mieli mustana. Se on mulle ok, sillä tiedän, että mainitut asiat ovat aivan normaali osa meidän jokaisen elämää. Mulla saa olla paska mieli. Oon kuitenkin tajunnut, että pahan olon kanssa ei tarvitse jäädä sängyn pohjalle makaamaan, vaan sille voi tehdä jotain. Jo muutamalla yksinkertaisella jutulla voi vaikuttaa omaan jaksamiseen ja fiilikseen merkittävästi. Se vaatii treeniä ja ennen kaikkea tahtoa yrittää. Joten älä suoraan heitä hanskoja tiskiin, vaan ota video haltuun ja vinkit testiin!

Jos innostuit ja olet hakemassa töitä tai opiskelemaan niin tsekkaa seuraavat palvelut. Me halutaan yhdessä Sarasen kanssa jeesata sua pääsemään #kohtiunelmia!

NUORET KOHTI TYÖTÄ!
https://www.saranen.fi/tyonhakupalvelut/nuoret-kohti-tyota/

NUORET TÖIHIN!
https://www.saranen.fi/tyonhakupalvelut/nuoret-toihin/

Mahtavaa päivää just sulle!

-Hatsolo