suutelen sua,
mutta huulesi ovat elottomat
halaan sua
säpsähdät, niin että koko kehosi jännittyy
huomaan ihosi menevän kananlihalle
sattuu kun kosket, sanot ja vetäydyt pois
säikähdän itsekin
peräännyn ja katson sua
löydän silmäsi, mutta katseesi on kylmä
olet sulkeutunut
poissa tästä hetkestä
karannut paikkaan, joka on multa saavuttamattomissa
olet syväjäässä
se vihloo sisuksiani ja
tekee mut voimattomaksi
haluaisin huutaa korvaasi
ravistaa sut hereille
pakottaa sut takaisin tähän hetkeen
mutta ei se niin toimi
raivoaminen työntäisi sut vaan kauemmaksi
ja kumpikaan meistä ei tarvitse lisää haavoja
kasaan itseni
vaatimatta sanoja tai selityksiäj
opa loputtoman hiljaisuuden keskellä
annan olemukseni kertoa
olen tässä, kunnes jää sisälläsi sulaa
ja olet valmis palaamaan luokseni
-hatsolo