Uusia treenivillityksiä ja ruokavalioita on markkinoilla nyt ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Hyvinvointi on puhtaasti kaupallista ja kuluttajaa harhautetaan uskomaan, että terveys olisi ostettavissa pillereiden, jauheiden ja supertreenien muodossa. Lukemattomat suuryritykset ovat haistaneet rahan ja ratsastavat nyt tyytyväisenä hyvinvoinninboomin aallolla, sekä trendikkäillä erikoisruokavalioilla. Jopa perinteiset maito- ja makkaratehtaat ovat huomanneet kasvaneet markkinat ja lisänneet valikoimiinsa gluteenittomia, maidottomia ja jopa täysin vegaanisia tuotteita. Kilpailu on kovaa ja tuotteiden laatu vaihtelee laidasta laitaan. Jopa ammattilaisena on välillä lähes mahdotonta pyrkiä selvittämään, millä firmalla on ”puhtaat jauhot pussissa”. Hyvinvointi- ja liikuntapalveluiden tarjoajana olenkin joutunut asettamaan itselleni todella tiukat kriteerit, minkä toimijoiden tai trendien takana seison, saati mitä edes kehtaan tarjota asiakkailleni.

Saan lähes viikottain sämplejä eri toimijoiden tuotteista siinä toivossa, että mainostaisin tai kirjoittaisin niistä omissa some -kanavissani. Patukat, smoothiet, juomat ja snackit ovat pakattu äärimmäisen houkutteleviin kääreisiin, joissa oman logon jälkeen isoimmalla ovat kohderyhmästä riippuen tietysti non-GMO, GlutenFree, NoDairy ja Vegan -merkinnät. Tuotteet ovat niin myyviä, että omat hyvinvointilevelit tuntuvat nousevan jo pelkästä tuotteiden hypistelystä. Vasta kun kääntää paketin ympäri ja lukee pienellä präntätyn tuoteselosteen tajuaa, että mikään ei ole todellisuudessa muuttunut. Uudet merkinnät eivät tosiaankaan ole mikään tae tuotteen terveellisyydestä. Suurin tuotteista on edelleen roskaa, nyt vain värikkäämmin ja trendikkäämmin pakattuna. Onneksi joukkoon mahtuu hyviäkin tuotteita, mutta niiden löytämiseen vaaditaan vain salapoliisimaista asiaan perehtymistä.

#BEASTMODE

Samat sävelet pätevät myös treenaamiseen. Blogit ja lehdet ovat täynnä mitä älyttömämpiä treenejä, jotka ovat teknisesti ja fyysisesti niin haastavia, että niiden suorittaminen on käytännössä mahdotonta jopa kaikkein kovimmilta karpaaseilta. Kaikkein paras esimerkki on erään jenkkiläisen suoratoistopalvelun treenit, jotka ovat tarkoituksella tehty niin vaativiksi, että niitä ei edes pystyttäisi suorittamaan läpi. Olen lähes 100% varma, että valtaosaa näistä treeneistä ei ole edes testattu ennen niiden julkaisua. Ne on vain lyöty kasaan mielivaltaisesti, koska #BEASTMODE on kova juttu. Sitten tuhannet harrastajat kokeilevat treenejä ja makaavat session lopussa lattialla omassa hikilammikossaan oksennusta pidättäen. Onnistumiset ja tulokset mitataan sen perusteella kuinka “kuollut” olet harjoituksen jälkeen tai kuinka monta päivää kroppasi on hajalla.

DO NO HARM

Olen päässyt urani aika valmentamaan useita alansa ehdottomia huippuja aina yritysjohtajista jenkkifutareihin ja uimareihin. Kun edessä on henkilö, jonka vuosi-ansiot ovat miljoonaluokkaa tai joka on juuri voittanut olympialmitalin on täysin selvää, ettei treenien ja ruokavalion suhteen pelleillä mielivaltaisesti jutuilla, jotka ovat trendikkäitä juuri tällä hetkellä. Treeniohjelmat rakennetaan kausiluontoisesti urheilijan tärkeimpien tavoitteiden mukaisesti ja unohtamatta hetkeksikään lausetta “DO NO HARM”. Noudatan samaa periaatetta myös kun rakennamme kuukausittaista Training For Warriors -metodin ohjelmointia. Tällä hetkelllä TFW-metodilla treenaa päivittäin reilu 10 000 ihmistä maailmanlaajuisesti. Sen sijaan, että yrittäisimme keksiä yhä älyttömämpiä treenejä pyrimme yksinkertaistamaan ohjelmointiamme mahdollisimman toimivaksi, turvalliseksi ja tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Tästä syystä olemme jättäneet treeneistämme pois monia riskialttiita liikkeitä kuten bosupallokyykyt, kippileuat, burbeet ja boksihypyt. Näille liikkeille voi olla toki paikkansa, mutta itse yritän aina minimoida riskit ja maksimoida tulokset.

Tarkoitukseni ei ole arvostella yksittäisiä treenimetodeja, tekniikoita tai ruokavalioita vaan enemmänkin peräänkuuluttaa valmentajien, bloggareiden, yrityksien ja brändien vastuuta hyvinvointibisneksessä. En sano, että elämän tarvitsee koostua pelkästään viherpirtelöistä, luomumunista, mustikoista ja lähdevedestä, mutta mikäli mainostaa omaa juttuaan hyvinvointia edistävänä on perusasioiden oltava kunnossa, niin vegaaneilla, sekasyöjillä, TFW-taistelijoilla, crosfittaajilla kuin zumbaajillakin. Tässä pari kysymystä joiden perusteella teen omat valintani, siitä minkä toimijan kanssa teen yhteistyötä.

1. Haluaako yhteistyökumppani oikeasti innostaa ihmisiä paremman hyvinvoinin pariin?
2. ?
3. Onko tuote vain hetken trendi vai aito juttu jonka on relevantti mös vuosien päästä uusien trendien valloittaessa maailmaa?
4. Onko palvelulle/tuotteelle olemassa minkäänlaista tieteellistä tai järkiperäistä perustetta?

Muoti-ilmiöissä ja trendeissä ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Aloitinhan itsekin tanssiharrastuksen kun Bomfunk MC´s breikkareiden liikkeet syöpyivät verkkokalvoilleni 2000-luvun vaihteessa. Siitä huolimatta en ohjeista asiakkaitani pyörimään päällään niskalihaksien vahvistamiseksi. Parhaimmillaan trendit innostavat ihmisiä liikkumaan ja tekemään tietoisia valintoja oman terveytensä edistämiseksi. Siinä vaiheessa astutaan kuitenkin pimeälle puolelle kun innostuspäissään johdetaan ihmisiä harhaan. Olitpa sitten lehden toimittaja, bloggari, valmentaja tai hyvinvointia kauppaavan yrityksen toimitusjohtaja niin pyydän sinua muistamaan, että meillä kaikilla on vastuu. Liian monet seuraavat sokeasti uusimpia trendiä vain haaskatakseen rahansa ja vaarantaen terveytensä. Toivonkin hartaasti, että jatkossa hyvinvointiboomia ei ajateltaisi ainoastaan muoti-ilmiönä tai keinona lisätä yrityksen liikevaihtoa. Yläfemmat kaikille niille toimijoille, jotka ovat mukana oikeista syistä ja joiden rehellinen pyrkimys on tarjota apuaan ja ammattitaitoaan niitä tarvitseville. Teidän ja meidän ansiosta peli on vielä käännettävissä!

Asennetta ja energiaa viikonloppuun!

-Hatsolo