positiivisuus

Mun ammatti ei ole luovuttaa silloin kun tuntuu rankalta

Tää kevät ja kesä on ollut duunien puolesta aivan tajuttoman rankka. Ja just kun saatiin taas pyörät pyörimään, tulee lunta tupaan vaikka ollaan vasta elokuussa. Vaikka keikat peruttiin ja jouduttiin sulkemaan salit kolmeksi kuudaudeksi on kalenteri on ollut aivan tukossa kaikesta huolimatta. Olen saanut tehdä upeita keikkoja, rakentaa uusia konsepteja tyhjästä ja mikä parasta luoda uusia työpaikkoja. Pelkkiä erilaisia live-webinaareja ja motivaatiopuheita on kertynyt pitkälle yli 60 kappaletta. Samalla on joutunut tekemään tiukkoja päätöksiä omien toimintojen suhteen ja käymään todella vaikeita keskusteluja läheistenkin ihmisten kanssa. Joidenkin kanssa tiet ovat eronneet.

Välillä on ollut päiviä, ettei yksinkertaisesti ole halunnut nousta sängystä, vastata puhelimeen, saati treenata. Kuitenkin sitä on aina noussut, vetänyt shortsit jalkaan ja aloittanut päivän treenillä – paineista, shitistä tai tulevista kiireistä huolimatta. Liikunta-alan yleinen vitsi on se, että kun aloittaa ammattimaisen valmentamisen tai luennoinnin, niin oma treenaaminen unohtuu tai loppuu tyystin. Tästä jopa varoitellaan alan koulutuksissa.

Huolista huolimatta

Jokaisella meistä on omat huolemme. Mä ymmärrän hyvin, että haastavassa tilanteessa esim. treenit siirtyvät monella tärkeysjärjestyksessä listan viimeiseksi. Se on täysin fine!

Ei kuitenkaan mulle. Mun ammatti ei ole luovuttaa silloin kun tuntuu rankalta. Tähän olen saanut hullusti voimaa ja energiaa hoitoalan henkilöstön asenteesta. Työhaalarit on vedetty epäitsekkäästi niskaan rankimmallakin hetkellä.

Valmentajana ja asenteen ammattilaisena mun työ on juurikin keksiä ratkaisuja ja näyttää esimerkkiä, miten hyvästä fiiliksestä ja omasta hyvinvoinnista pidetään huoli kiireen ja vaikeuksien keskellä ja etenkin poikkeusaikoina. Lyhyesti, mun duunin tulokset mitataan vasta silloin kun tuntuu ettei jaksa. Siksi kasvanut työtaakka, yrittäjän paineet tai kiire eivät voineet olla tekosyy omien teesien heittämisestä roskakoriin tälläkään kertaa.

Olet vahvempi kuin uskot

Kun päättää olla luovuttamatta ja laittaa itsensä täysillä likoon, vapauttaa se samalla meissä jokaisessa piilevät, mittaamattoman valtavat voimavarat. Kevään kaaos ja rutiinien rikkoutuminen on toiminut mulla katalyyttina ihan uudenlaiselle ajattelulle hyvinvoinnista. Sellaiseen, joka ei nojaa tiukkoihin rutiineihin, valmiiksi pureskeltuihin totuuksiin ja ulkoa opeteltuihin hyvän elämän resepteihin vaan ennemminkin tietoiseen tarkasteluun siitä, millainen toiminta vallitsevissa olosuhteissa on hyväksi itselle ja muille. Parhaillaan nää ajatukset muhivat muistikirjassani ja hakevat muotoaan tekstiksi, jonka voisin julkaista kaikille.

Tätä luovan hyvinvoinnin ja vapaan elämän manifestia odotellessa tsekkaa seuraava video mun normi ”etätyöpäivästä”.

Videon setti pähkinänkuoressa:

  • Livestream yli 10 eri maahan
  • Osallistujia yli 300
  • Juonto, keynotepuhe ja kehonpainotreeni
  • Kielenä englanti

Loistavaa päivää kaikille. Älä luovuta tänään!

-Hatsolo

Korona ja kuntosalit – liikunta-alan kulisseissa kuohuu

Keskustelusta ei kannata loukkaantua

Hesari julkaisi tänään uutisen otsikolla ”Kuntosaleilla käy oireettomia tartuttajia todennäköisesti päivittäin – ”Treenaisin kotona tai ulkona”, sanoo tutkija”. Valitettavan moni liikunta-alan yrittäjä on ottanut tämän todella asiallisesti kirjoitetun artikkelin asiakkaiden pelotteluna ja sabotaasina alaa kohtaan. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että kaikki toiminnot näin korona-aikana, joissa tapahtuu kohtaamisia ovat nyt tapetilla ja saaneet osansa aiheellisestikin kriittisestä uutisoinnista. Omasta alasta uutisointi ei todellakaan tarkoita sitä, että koko maailma olisi sinua ja yritystäsi vastaan. Esimerkiksi tämän päivän Hesarin jutussa oli todella hyviä pointteja, jotka liikunta-alan yrittäjän ja salilla kävijän kannattaa ottaa huomioon.

On puhuttu myös paljon siitä, tulisiko liikunta-alalle antaa selkeitä kieltoja suositusten sijaan. Kieltojen sijaan toivoisinkin pyrkimystä ajatteluun ja kokonaistilanteen hahmottamiseen. Ihmiset tekevät jo nyt mitä haluavat ja rikkovat tahallaan jopa päivänselviä kieltoja ihan huvikseen. Vaikka virallista linjausta ei olekaan, olemme päättäneet pitää TFW-salimme toistaiseksi suljettuina, koska tartuntamekanismeistä ei vielä tiedetä tarpeeksi. Haluammekin omalla toiminnallamme kannustaa ihmisiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnista ja samalla välttämään turhia kontakteja. Ollaan päädytty siihen, että ohjataan asiakkaitamme treenaamaan kotona.

Miksi olemme kiinni toistaiseksi?

Seuraava lainaus jutusta kiteyttää hyvin oleellisimman linjauksemme taustalla.

”VOIKO kuntosalilla siis käydä turvallisesti korona-aikana? Varmaa vastausta kysymykseen ei ole, sillä koronaviruksen suhteellisia tarttumismekanismeja ei vielä täysin tunneta. Tällä hetkellä sen arvellaan tarttuvan ensisijaisesti sisätiloissa pisaratartuntana hengitysilman kautta.”

Olen itse seurannut läheisen ihmisen taistelua elämästään hengityskoneeseen kytkettynä reilun vuorokauden verran. En edes osaa kuvitella sitä tuskaa ja kipua mitä hän joutui käymään läpi elämänsä viimeisinä hetkinä. Lopulta tämä henkilö menehtyi… Muutama ystäväni on lisäksi käynyt todella kovan taistelun koronan kanssa ja aika näyttää, mitä jälkiä tauti jättää heidän elimistöönsä. Kuulun itsekin riskiryhmään ja omalla toiminnallani en halua asettaa asiakkaitani, heidän perheitään tai itseäni vaaraan.

Uuden edessä

On selvää, että tässä tilanteessa oma napa on vaarassa ja monen eri alojen toimijat ovat pakotettu uudistumaan nopeasti. Mekin jouduimme uudistamaan koko salitoimintamme ja siirtämään palvelut verkkopohjaiseksi todella nopealla aikataululla. Opeteltiin valot, kamerat, äänityöskentely sekä muut videointiin ja verkkovalmennukseen liittyvät jutut kahdessa päivässä. GROW-kotitreenikamppis onnistui erinomaisesti, jonka ansiosta ollaan saatu talous siihen kuntoon, että toiminta jatkuu.

Myös meitä on kritisoitu, kun veimme toimintamme nettiin. Se on meille uusi suunta ja uusi usein aiheuttaa pelkoa sekä epävarmuutta ihmisissä. Olemme kuitenkin jo nyt onnistuneet innostamaan tuhansia ihmisiä liikkumaan kotona ja kiitolliset asiakaspalautteet ovat antaneet uskoa toimintaan. Kun tilanne jälleen normalisoituu, on yrityksemme asiakaspohja huomattavasti laajempi kuin aikaisemmin. Tämä takaa meille vahvat toimintaedellytykset myös jatkossa.

”Jos ovet olisi laitettu kiinni, ei niitä olisi enää avattu” -tyylinen kommentointi on mielestäni sitä todellista pelolla ja uhkakuvilla maalailua, sekä ennenkaikkea turhaa energian tuhlausta. Nyt kaivataan ajattelua, ymmärrystä, ideoiden jakoa sekä rohkeaa tekemisen kulttuuria nykytilanne huomioiden. En halua postauksellani kritisoida ketään, joka on päätynyt toisenlaiseen ratkaisumalliin, sillä oikeaa ratkaisua tuskin on olemassa ja jokaisella on täysi oikeus toimia säännösten sallimissa rajoissa.

Isosti tsemppiä, toivoa ja voimaa kaikille häiriötilanteeseen!!

FUTURE ME – MITEN NÄEN ITSENI HUOMENNA

Future Me

Vedin maanantaina yrittäjäjyysluennon Ammattikorkeakoulu Arcadan oppilaille teemalla Future Me. En lähtenytkään perinteiseen tyyliin tykittämään action pointteja menestyksen taustalla, vaan avasin omaa elämääni niin rehellisesti kuin suinkin uskalsin. Kerroin lapsuuteni kipupisteistä, isättömyydestä ja kiusaamisesta sekä reflektoin avoimesti, miten ne ovat vaikuttaneet elämääni aikuisiälla, niin hyvässä kuin pahassa.

Itsenäisyydestä itseluottamusta

Aikainen itsenäistyminen ja omasta elämästä vastuun kantaminen on auttanut mua menestymään yrittäjänä ja tanssijana. Ammatillisesti en ole vielä kohdannut tilannetta, joka olisi saanut mut lamaantumaan tai neuvottomaksi. Olenhan jo pienenä oppinut, että vaikka kuinka sattuisi ja pelottaisi, tilanteen kanssa on opittava pärjäämään tai löydettävä ratkaisu. Kokemuksieni ansiosta olen oppinut luottamaan ainoastaan itseeni ja kehittänyt kyvyn siirtää huonot tunteet taka-alalle toiminnan tieltä.

Onko kaikki omalla vastuulla?

Kolikon kääntöpuolella on asioita, joiden kanssa kamppailen edelleen. Mulla on poikkeuksetta todella vahva visio siitä miten asiat pitäisi hoitaa. Se on vaikeuttanut tietyllä tapaa kykyä työskennellä tiimissä. Esimerkiksi kouluaikana en tykännyt tehdä ryhmätöitä. Mun oli todella vaikea jakaa vastuuta ja luottaa siihen, että joku muu osaisi hoitaa hommat vaaditulla tasolla. Kun on tottunut tekemään itse, ajautuu usein tekemään lähes kaiken itse. Vain siksi, koska kiireen keskellä se tuntuu nopeammalta, helpommalta ja jopa paremmalta ratkaisulta. Tämä on kuitenkin yrittäjän nopein tie uupumukseen. Lisäksi otan helposti läheisteni ja jopa koko maailman murheet kannettavaksi. Jatkuva auttaminen auttaa pakenemaan omia ongelmia ja tuo hetkellisen hyvänolon tunteen. Nykyään olen onnistunut ymmärtämään itseäni paremmin ja välillä jopa päästämään irti maailman murheista. Ymmärryksen ja ajattelun kautta olen luonut uusia toimintatapoja tiimityöskentelyyn ja ryhmähengen rakentamiseen, samalla ruokkien vahvaa draiviani visioida uutta.

Uusi suuntaus

Arcadan luento oli harppaus suuntaan, mihin olen jo pitkään halunnut puheitani viedä, mutta en aikaisemmin ole vielä täysin uskaltanut. Vein tyyliäni hieman kauemmaksi jo valmiiksi pureskelluista elämänohjeista ja välillä hieman pinnallisilta tuntuvista ”viisi oppia yrittäjänä menestymiseen” -listauksista. Toisaalta onnistuin lähestymään avoimempaa ”Esa Saarismaista” luentomallia, jossa kuulija saa vapaasti uppoutua käsiteltävien teemojen innostamana omiin ajatuksiin ja saada ymmärryksen siitä, että menneen ei tarvitse määrittää tulevaa!

Iso kiitos kaikille Arcadan oppilaille ja opettajille luennosta. Oli mahtavaa päästä innostamaan teidän jengiä!

Hyvää fiilistä ei ole peruttu -webinaarisarjan seuraava osa lauantaina 25.4.2020

Täysin maksuttoman Hyvää fiilistä ei ole peruttu -webinaarisarjan tarkoituksena on tuoda iloa, energiaa ja asennetta teidän tueksi tässä hetkessä. Käsittelen webinaareissani hyvinvointiin, jaksamiseen, positiiviseen asenteeseen ja muutokseen vastaamiseen liittyviä aiheita. Tule messiin!

10 asiaa, mitä et ehkä tiennyt minusta

Tervetuloa Hattusen maailmaan

Aika ajoin on hyvä pysähtyä pohtimaan omia juttujaan. Koska keloista tuli ainakin omasta mielestäni hauskoja, ajattelin jakaa ne myös teille.

Tässä kymmenen asiaa, mitä et ehkä tiennyt musta ennalta.

1. Pystyn syömään Kotipizzan XL koon lätyn heittämällä, eikä tee edes tiukkaa.

2. Edelliseen liittyen. Pystyn syömään jättipitsan perään helposti litran jäätelöä. Mauista pistaasi on mun lemppari.

3. Jätän vähintään pari kertaa kuukaudessa kotioven vahingossa auki. Onneksi  yleensä vain kotiin tullessa. Lähtiessä pystyn tsemppaamaan ja lukitsemaan oven. Joten vorot…älkää vaivautuko!

4. Mulla on varmaan joku juttu ovien suhteen. Jätän nimittäin poikkeuksetta kaikkien kaappien ovet auki. En ylipäätään ymmärrä miksi kaapeissa pitää olla ovia. Enkä mieltymys avoimiin oviin johtaa takaisin Pohjois-Karjalaan Ukin ja Mummin tupaan. Sinne  jokainen ohikulkija oli tervetullut. Ja vieraita siellä kyllä riittikin.

5. Unohtelen tavaroitani joka päivä johonkin. Mun tiimini oppi tämän varsin nopeasti, kun jätin kotiavaimet keikan jälkeen puhujapöntölle Turussa. Nykyään he huolehtivat, että laturit, avaimet, adapterit, puhelin ja läppäri on mukana myös keikalta lähdettäessä.

6. En maksanut katuparkkimaksua Ullanlinnassa ”muutamaan” kuukauteen, koska huomasin, että Ulliksessa ei parkkipirkot paljoa pyöri. Nykyään mulla on jo asukaspysäköinti lappunen hallussa. Kiitos ja anteeksi Helsingin kaupunki.

7. Meidän TFW -saleilla, mut voi paikallistaa seuraamalla ulko-ovelta alkavaa tavaravanaa. Matkan varrelta löytyy usein sukat, vaihtopaidat, läppäri, puhelin, muistivihko, auton avaimet, kamera, takki ja reppu. Seuraa vanaa ja tuu heittäämään yläfemmat.

8. Meditoin joka päivä vähintään kolmesti, yleensä useammin. Aamulla ennen sängystä nousua, päivällä kun siltä tuntuu ja illalla ennen nukkumaanmenoa.

9. Moni pitää mua tosi ulospäin suuntautuneena. Tosiasiassa intiimeissä tilanteissa uusien tyyppien kanssa saatan olla alkuun varautunut. Mä tarkkailen, kuuntelen ja pyrin hahmottamaan kuka tekee mitäkin. Vasta sen jälkeen rentoudun tilanteeseen ja annan palaa, ISOSTI!

10. En tee smoothieita. Tai teen, mutta mun lemppari smoothien repsepti kuuluu seuraavasti. Jäisiä mustikoita lautasella ilman turhia liskukkeita. Mustikoden mussuttaminen johtaakin usein siihen, että iltaisin mun tavaramerkki onkin mustikan värjäämät kauniin tummanpunaiset huulet. Kantsii kokeilla, resepti on nimittäin nopea ja helkkarin hyvä. ?/5

Resonoiko tai nousiko esille mitään sun mielestä yllättävää? Oli uskomattoman hauskaa käydä läpi omia omituisuuksia. Suosittelen vastaavaa lämpimästi kaikille.

Kingiä viikonloppua!

-Hatsolo

Hyvä ystäville, hyvä ympäristölle ja hyvä itselle

*Kaupallinen yhteistyö Aarni

Musta ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää. En vain tuntenut itseäni kotoisaksi yhdessäkään oppilaitoksessa ja siksi ymmärsin jo nuorena, että oman firman perustaminen on ainut vaihtoehto. Alusta saakka oli selvää, että en lähde hakemaan mitään pikavoittoa tai äkkirikastumista. Tavoitteena oli rakentaa jotain niin kestävää, että se vaikuttaa positiivisesti omaan ja muiden ihmisten elämään vielä vuosien päästäkin.

Ekaks ei tietenkään ollut mitään havaintoa, että mitä hemmettiä kannattaisi lähteä tekemään. Vaihtoehtoja oli monia ja mielessä kävi mm. pizzerian perustaminen, kenkäkaupan avaaminen sekä räppärin ura. Vaikka kaikki näistä vaihtoehdoista olikin mielenkiintoisia urapolkuja, päätin kuitenkin keskittyä tekemään sitä missä oon oikeasti hyvä.

Vuonna 2010 avattiin breikkiryhmäni Flow Mo Crew:n kanssa katutanssikoulu Saiffa. Yhtiökumppaneiden kesken vedettiin pitkää tikkua työtehtävistä ja onnetar arpoi mun tehtäväkseni 5-7 vuotiaiden lasten tanssikurssien vetämisen. Aika nopeasti kävi selväksi mikä lasten kanssa työskentelyssä on tärkeintä. Mun ei tarvinnutkaan enää olla maaliman paras breikkari ja kovin jätkä. Sen sijaan tärkein tehtävä olikin luoda lapsille turvallinen ympäristö kasvaa ja kehittyä, ei pelkästään tanssijoina vaan ennen kaikkea ihmisinä.

Lupa olla persoonallinen oma itsensä

Heti alkuun sovimme lasten kanssa kolme sääntöä. Tunneilla kaikkien on lupa epäonnistua, lupa iloita onnistumisista ja lupa olla oma itsensä. Jotta jokainen saisi toteuttaa itseään omalla persoonallisella tavallaan, keksimme kaikille myös omat breikkinimet. Vaikka eriväriset gorillanimet olivatkin sattuneesta syystä kovassa huudossa, mukaan mahtui myös mm. Puskeva Härkä ja Sihisevä Käärme. Omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetin sen, että tunnin päätteeksi jokainen oppilas on kokenut niin suuren onnistumisen tunteen, että hän ei malta odottaa pääsevänsä kertomaan siitä vanhemmilleen ja kavereilleen. Tämä oli ensiarvoisen tärkeää lapsen harrastuksen jatkumisen kannalta – sekä tietysti myös meidän firman liiketoiminnalle. Samalla toteutui se alkuperäinen tavoite luoda jotain kestävää, joka vaikuttaa myönteisesti ympäröivään yhteisöön parhaimmillaan vielä vuosienkin päästä.

Vielä tänäkin päivänä törmään viikottain vanhoihin oppilaisiini tai heidän vanhempiin. Osa oppilaistani breikkaa edelleen ja osa on siirtynyt muihin harrastuksiin. Poikkeuksetta he kuitenkin kiittelevät minua kannustavasta ja innostavasta opetuksesta vuosia sitten. Tää on aika upeeta, sillä joidenkin muksujen kanssa on tanssittu yhdessä viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.

Yritys, joka toteuttaa omia arvojaan

Mä lähden aika harvoin mukaan markkinointiyhteistöihin. Kun juttelin Aarnin perustajien Niklaksen, Samulin ja Pyryn kanssa, he kertoivat mulle oman tarinansa ja huomasin meidän ajatuksien kohtaavan monellakin tavalla. Keskusteltiin yhdessä yrittäjyydestä ja oman vision toteuttamisesta. He kertoivat mulle ”hullusta unelmastaan” luoda maailman ainoa brändi, joka käyttää kellojensa valmistamiseen suomalaista puuta – kestävää kehitystä ja luontoa unohtamatta. Hyvien juttujen tekeminen ei aina ole itsestäänselvää nykyajan liikemaailmassa ja siksi lähdinkin innolla mukaan tähän yhteistyöhön. Mä arvostan sellaisia firmoja, joiden arvot näkyvät konkreettisesti yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

Muhun teki vaikutuksen etenkin se, että puiden alkuperä tunnetaan paikkakunnan tarkkuudella ja mun uusi XO Jalava -kello on tehty yli 100 vuotta vanhasta puusta. Itseasiassa jokaisella puulla, joista Aarnin kellot tehdään on oma stoorinsa. Kiertävänä tarinankertojana innostuin tästä heti! Sen sijaan, että puu vain kaadettaisiin, siitä syntyykin tyylikästä kotimaista designia. Ja nyt tuo satavuotias Jalava jatkaa tarinaansa mun ranteessa vielä vuosien ajan.

Mikä sitten tekee omasta tai yrityksen toiminnasta kestävää? Täydellistä vastausta tähän kysymykseen tuskin onkaan, mutta uskon, että seuraavia tienviittoja seuraamalla suunta on ainakin oikea:

Olen hyvä ystäville, hyvä ympäristölle ja hyvä itselle.

Kiitoksena kumppanuudesta Aarnin perustajat Niklas, Pyry ja Samuli halusivat palkita lukijani antamalla alekoodin heidän verkkokauppaansa.

Koodilla hatsolo15 saat 15% alennuksen ostoskorisi loppusummasta. Koodi on voimassa vain 31.08.2019 saakka, joten nyt on sun aika ottaa koodi haltuun ja surffailla ostoksille!

MIELESI ON INSTRUMENTTI

Oon viimeisen vuoden kiertänyt Suomea motivoimassa ihmisiä siitä, miten ilo ja positiivinen työilmapiiri kuuluvat jokaiseen päivään. Näiden asioiden eteen työskentely on kaikkien työyhteisön jäsenten vastuulla tittelistä riippumatta. Itseasiassa mitä korkeammassa asemassa olet, sitä enemmän sun pitäisi panostaa työilmapiirin rakentamiseen. Tätä vastuuta on kuitenkin saakelin helppo pakoilla ja valitettavasti todella moni on ottanut oikein asiakseen tehdä niin. Muinaisajoilta peritty ”En mä oo tullut tänne muita viihdyttämään” -asenne ei ole kuitenkaan mikään syy olla ilkeä tai vittumainen.

Kun voit hyvin, olet luonnostasi hyvällä tuulella

On äärimmäisen epäammattimaista tulla duuniin väsyneenä ja p*skalla fiiliksellä. On väärin tartuttaa oma huono olo ympäröivään työporukkaan. Se, että duuni ei maistu ja väsyttää ei muutu valittamalla vaan muuttamalla omaa käyttäytymistään. Urheilijan tai esiintyvän artistin ei ole mahdollista tulla duuneihin huonolla fiiliksellä. Asenteen ja vireen oltava aidosti kohdallaan, sillä tunnetta ei voi feikata. Jos näin ei ole, näkyy se välittömästi tulkinnassa, suorituksessa ja tuloksessa. Samoin on muusikoilla. Kukaan rakkaudella ammattiaan tekevä muusikko ei vain astele lavalle ja toivo, että ääni sekä kitara ovat vireessä. Asenteen lisäksi molemmat viritetään kuntoon aina ennen keikan alkua, jotta lavalla pystyy antamaan kaikkensa yleisölle.

Jos ei nappaa?

Jos duuni ei innosta, etkä halua olla mukana rakentamassa parempaa työilmapiiriä, on syytä miettiä miksi? Vastaus kysymykseen löytyy pohdinnan kautta. Onko vika duunipaikassa vai olisiko palo omaan alaan päässyt sammumaan? Jos duuni ei nappaa, ei ole kenenkään etu kärvistellä tilanteessa joka ei motivoi. Jos urheilijan voittamisen halu sammuu, on syytä siirtyä kilpakentiltä muihin tehtäviin. Sinä päivänä kun itselläni ei ole enää kipinää opetella uusia tanssiliikkeitä, lupaan heittää tanssikengät roskikseen, keksiä muuta tekemistä ja antaa tilaa nuoremmille taitureille. Aina alan vaihtaminekaan ei ole ainoa ratkaisu. Kannattaa myös miettiä auttaisiko omien tuntemuksien avaaminen myös duunipaikalla. Väsymys ja vitutus vaihtuu usein nauruksi ja luottamukseksi hyvien keskustelujen kautta. Silloin toki joutuu laittamaan itsensä aidosti likoon, mutta toisaalta sitä ongelmien ratkaiseminen useimmiten vaatii!

Mieli on instrumentti

Mieli on arvokas instrumentti. Siitä on pidettävä huolta ja se on viritettävä kuntoon joka ikinen aamu ennen duunia. Keinoja on monia. Sä voit treenata, meditoida tai vaikka herätä nauttimaan siitä rauhasta, kun luonto herää henkiin anivarhain aamulla. Kun mieli on vireessä, olet parhaimmillasi ja pystyt antamaan panoksesi myös paremman työilmapiirin eteen. Se on ammattimaisuutta vuonna 2019. Mä haastankin sut seuraavana aamuna aloittamaan päiväsi tekemällä yhden konkreettisen asian, joka saa sut hyvälle tuulelle. Jos itse keksi mitään, niin tässä muutama näppärä vinkki. Ota haaste vastaan ja huomaa, että omilla teoilla ja asenteella voi todellakin vaikuttaa positiivisesti omaan elämään ja ympäröivään maailmaan.

Mahtavaa päivää sulle!

Ps. Jos kaipaat omalle duunipaikallesi innostavaa koulutusta paremman työilmapiirin parantamiseksi ota rohkeasti yhteyttä!

HALUATKO MILJONÄÄRIKSI?

Onko sulla koskaan ollut sellainen olo, että mikään ei riitä? Että vaikka kuinka yrittää, niin mikään ei muutu. Vastaukset elämän kiperimpiin kysymyksiin ovat sumun peitossa ja unelmat pysyvät sinnikkäästi yhtä kaukana kuin aina ennenkin. Mun on viikko alkanut näissä tunnelmissa ja moni varma asia on yhtäkkiä tuntunut pirun epävarmalta. Joskus näitten tunteiden kanssa on joutunut painimaan pitkään, mutta nykyään oon hoksannut pari aika näppärää TV:stä tuttua oljenkortta epävarmuuden selättämiseen.

1. Kilauta kaverille

Elastinenkin räppäs jo aikoinaan seuraavasti: ”Ystävän tuki on horjumaton ja vakaa. Joten kun pääs prakaa, on joku kenen kans jakaa.”. Hyvän ystävän kanssa keskustellessa epätoivo ja kyyneleet muuttuvat usein rauhaksi ja pieneksi ripaukseksi toivoa. Mulla on pikavalinnassa muutama tärkeä tyyppi kenelle voi soittaa aina kun siltä tuntuu. Liian usein me koitellaan taistella loppuun asti yksin ja venyttää soittoa viimeiseen asti. Mitä jos seuraavan kerran kilauttaisit kaverille heti kun on tarvetta.

2. Kysy yleisöltä

Kun omat ajatukset ovat solmussa, tykkään uppoutua tarinoiden maailmaan. Haen inspiraatiota kirjoista, musiikista, tanssista, blogeista jne. Teksteissä, biiseissä ja kuvissa avataan tunteita tavoilla, joihin erittäin helppo samaistua. Tämä on auttanut mua käsittelemään omia tunteitani, näkemään asiat uudessa valossa ja luonut uskoa tulevaisuuteen epävarmuudesta huolimatta.

3. 50-50

Kun kaikki muut oljenkorret on käytetty, jää jäljelle 50-50. Viime kädessä hyväksyttävä se tosiasia, että kaikkiin kysymyksiin ei ehkä koskaan löydykkään oikeaa vastausta. Pitää vaan rajata vaihtoehdot, tehdä päätös ja katsoa mitä tapahtuu. Epätietoisuuden ei tartte antaa rajoittaa elämää. Joskus harkittu riski ja sitä seurannut hyppy tuntemattomaan ovat ainoa oikea vaihtoehto.

Ehkäpä elämä miljonäärina ei tarkoittakkaan notkuvia rahapinkkoja, hienoja autoja ja luksusvaatteita vaan juuri sitä, että kun hätä iskee, niin meillä on tukenamme muutama vahva oljenkorsi johon tukeutua, kunnes taas omat jalat kantavat.

Mahtavaa päivää just sulle!

Ps. Uusin podcast eetterisssä.

#201 – Epätäydellinen elämä

Lopeta raivoaminen ja kasva aikuiseksi

Mä haluaisin antaa ihmisille lahjaksi lisää aikaa. Monella tuntuu nykyään nimittäin olevan niin kiire, että se muuttuu herkästi kontrolloimattomaksi raivoksi. Viime viikkoina raivoaminen on eskaloitunut runsaan lumentulon takia. Olen todistanut ihmisten huutavan naamapuinaisena lumenpudottajille, heristelevän nyrkkiä aura-autoille ja heiluttelevan keskisormea kanssa-autoilijalle, joka yrittää taskuparkkeeraa autoaan jättimäisten lumikasojen väliin. Mäkin olen saanut oman osani, mutta olen keksinyt tehokkaan aseen raivoa vastaan millä katoaa samalla myös oma orastava kiukun alku: Leveä hymy, käsi yläfemma-asentoon ja sanat ”c’moon, kaikki on ihan hyvin”.

Tässä pari toimintaohjetta kaikille kiireen aiheuttamasta raivosta kärsiville. Ota ne haltuun itsesi ja meidän muiden kannalta!

STOPPI RAIVOLLE

• Tööttääminen, keskisormien heiluttelu ja kiilaaminen eivät maagisesti poista ruuhkaa. Ne ainoastaan pahentavat tilannetta ja usein tartuttavat raivon viattomiin myös kanssaihmisiin.

• Jos näet, että lumenpudotus on käynnissä, mieti voisitko huutelun ja väkisellä vaaravyöhykkeelle änkeämisen sijaan odottaa hetken, kunnes saat luvan kulkea. Jos et malta odottaa, kokeile kiertää tilanne ja siirry kulkemaan kadun toiselle puolelle.

• Jos huomaat, että joku yrittää parkkeerata vaikeaan paikkaan, älä aja nokkaasi 20 cm päähän takapuskurista. Sen sijaan anna kuskille aikaa, rauhaa ja tilaa. Näin auto on usein jo nopeasti parkissa ja homma voi jatkua.

Lopuksi. Yksikin nyrkinheristely tai keskisormenheiluttelu kaduilla on liikaa aikuiselta ihmiseltä. Mieti tarvitseeko omaa huonoa oloaan purkaa raivoamalla ihmisille, jotka yrittävät duunipanoksellaan ratkaista ongelmia ja saada lumet nippuun niin, että kaikki pääsisivät kulkemaan paremmin. Raivovapaata maanantaita kaikille ja asennetta viikkoon!

Kuinka usein sanot itsellesi, EN PYSTY?

Aina joku viisaampi haluaa tulla kertomaan, miten Suomessa ei kannata tehdä tiettyjä asioita. Täällä ei pidä yrittää tehdä tanssista ammattia, salibisneksessä pienet toimijat eivät pärjää isoja ketjuja vastaan ja koska en ole kulkenut koulutietä lukiota pitemmälle, ei todellakaan kannata haaveilla murtautumisesta puhujamarkkinoille. Jossain vaiheessa opin sulkemaan korvani naapureiden huutelulta, mutta jäljellä oli vielä yksi kaveri, jonka juttuja oli vaikea sivuttaa. Tää kaveri vähätteli mua päivittäin ja sen puheet vaikuttivat muhun eniten.

Kaveri oli tietysti minä itse ja uskon, että en ole yksin ongelmani kanssa. Negatiivinen minäpuhe on kuin kryptoniittia, joka vie vastustamattomasti vahvimmankin superihmisen voimat. Koska halusin saavuttaa asioita, päätin laittaa stopin koko touhulle. Jos olet tällä hetkellä negatiivisen minäpuheen kuristuksessa, niin älä huoli. Tässä on kolme vinkkiä, miten sisältä kumpuavaa ääntä pystyy tarpeen tullen vaimentamaan.

TUNNISTA

Ensimmäinen askel on tunnistaa milloin sisäinen ääni yrittää latistaa meininkiä. Muista, että sinun ei tarvitse olla yhtä kuin ajatuksesi. Minäpuhe on usein vain turhaa löpinää, eikä useinkaan vastaa todellisuutta. Kun tunnistat höpötyksen on sinun mahdollista myös olla välittämättä siitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tärkeintä itseluottamuksen kannalta ei ole positiivisen minäpuheen lisääminen, vaan nimenomaan negatiivisen minäpuheen tunnistaminen ja aktiivinen vähentäminen. Asia on helppo ymmärtää ruokavalion kautta. Kuvittele, että söisit joka päivä puoli kiloa kasviksia. Kasviksista huolimatta kokonaistilanne ei kuitenkaan parane, jos edelleen mättää kurkusta alas roppakaupalla karkkia, jätskiä ja roskaruokaa.

VAIHDA LEVYÄ

Suomessa on soitettu kansanperinteenä valitusvirsiä. Nykypäivänä räppi on kuitenkin vallannut soittolistat ja siitä on tullut koko kansan musiikkia. Kun suomiräppärit lökäpöksyineen hyökkäsivät kellareista estradeille 2000 -luvun taitteessa, monet kauhistelivat heidän uhoa ja tahtoa olla parhtaita lajissaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin samat tyypit täyttävät stadioineita ja pyörittävät menestyviä yrityksiä. Aika on kypsä ja sunkin on korkea aika sanoittaa oman elämän soundträkkisi täysin uusilla lyriikoilla. Tässä malliksi Elastisen sanat, jotka saivat mut päivästä toiseen taistelemaan omien unelmieni puolesta: ”Jengi sanoo et’ mull on muka tapana liikaa uhota / Meitsit sentää toimii, eikä pelkästään vaan puhuta!”. Jos riimittely räppäräiden tapaan tuntuu vielä hieman vieraalta, niin aloita seuraavasti. Seuraavan kerran kun sanot ”EN PYSTY”, poista E ja siirrä NPYSTY” sanan perään. Lopputulokseksi saat PYSTYN!

SOITA REPEATILLA

Uudenlaisen minäpuheen opettelu saattaa alkuun tuntua huvittavalta ja oudolta. Samoin meille naureskeltiin, kun ei osattu vielä mitään, mutta silti unelmointiin breikkaavamme maailman parhaita vastaan. Muutos aiheuttaa aina vastarintaa ja oma mieli on mestari keksimään syitä luovuttaa. Älä kuitenkaan luovuta. Tee positiivisuudesta tapa ja väännä ääntä kovemmalle kun negatiivinen minä tai naapuri jurnuttaa vastaan.

Tässä oli mun vinkit negatiivisen minäpuheen selättämiseen. Ota vinkit testiin ja laittele fiiliksiä, miten sä selätät negatiivisen naapurin tai sisäisen äänen.

Kun luovuin kaikesta omaisuudestani!

Vuonna 2016 päätin hankkiutua eroon lähes kaikesta omaisuudestani. Kunnianhimoinen tavoite oli, että projektin lopuksi kaikki kamani mahtuisivat yhteen matkalaukkuun. Aloitin operaation kasaamalla tavarani asuntoni kulmaan. Vuosien aikana matkaan olikin tarttunut kaikenlaista. Satoja lenkkareita, levyjä, leffoja, kirjoja, palkintoja, mitaleita, kirjeitä ja ties mitä turhaa krääsää. Kun tarkastelin tavaroita tarkemmin, olin hetken pienimuotoisessa shokissa. Jokaisella tavaralla oli oma tarina, jotka muodostivat viimeiset 20 vuotta elämästäni. Muistin tismalleen miltä tuntui rokkata mustia Pro-Keds kenkiä kun voitettiin Jussin kanssa ensimmäiset Circle Kingz -skabat, tai kun ostin musta-harmaan Kangol -hatun voitettuamme Rock Steady Anniversaryn New Yorkissa. Taisin vuodattaa pari kyyneltäkin käydessäni läpi kirjeitä vanhoilta tanssioppilailtani ja asiakkaltani TFW -salilla.

Alkuun tavaroista irtipäästäminen suorastaan sattui. Tuntui kun olisin antanut kaikki muistoni ja saavutukseni pois. Oli hullua huomata miten kiintynyt olin tavaroihini. Päivä päivältä pino huoneeni kulmassa kuitenkin pieneni ja kipuilu vaihtui puhtaaseen antamisen iloon. Huomasin, että olin jotain enemmän kuin vain tavarani. Muutamien viikkojen jälkeen olin saavuttanut tavoitteeni ja pakannut loput kamani yhteen matkalaukkuun (Kiitos Äiti avusta, taisit myös pelastaa jotain aarteita;) ). Oloni oli vapautunut, kevyt ja äärimmäisen onnellinen.

Mitä sitten opin operaatiosta

1. Todellista vapautta on mahdollista tuntea vasta, kun on valmis päästämään irti.

2. Muistot ja saavutukset eivät ole tavaraa. Ne ovat elettyjä kokemuksia ja auttavat sinua rakentamaan valoisamman tulevaisuuden.

3. Painolasti kevenee vain, kun uskaltaa hankkiutua eroon asioista, joita ei enää tarvitse.

Edellistä kaappien siivouksesta on kohta 2,5 vuotta. Kun katson tavaran määrää asunnossani nyt, huomaan, että on korkea aika toistaa operaatio!

Mitä sä ajattelet aiheesta? Oisitko sä valmis luopumaan valtaosasta tavaroistasi?

Loistavaa viikkoa sulle!

Joulutarina ja neljä tehotreeniä lomalle

Seuraava tarina muistui mieleeni, kun äitini soitti mulle pari viikkoa sitten ja kysyi, olisiko mulla aikaa lähteä perheen kanssa jouluksi Lappiin. Sanoin, että aikaa on ja tulen mielelläni. Äitini linjan toisessa päässä vastasi sen olevan ehdottomasti paras joululahja mitä pojaltaan saattaa toivoa. Siksi toivonkin, että luet seuraavan tarinan ajatuksella:)

Joulutarina

Lomat olivat jo ovella ja oltiin juuri laitettu Peten ja Elastisen kanssa TFW Helsinki Oy:n paperit sisään PRH:lle. Toiveena oli avata meidän eka kuntosali alkuvuodesta 2014. Mä tein samaan aikaan PT-hommia ja yksi asiakkaistani sattui olemaan kovan luokan liikemies. Miehen poika oli samalla mun breikkioppilas ja mitä olin hänestä kuluneen syksyn aikana oppinut, niin kiireinen duuni söi ison osan miehen ajasta. Poikaa haki breikkitreeneistä milloin kukakin assari ja PT-sessioiden alku venyi usein kiireellisten businesten takia. Mies oli laiminlyönyt liikkumistaan jo vuosia, mutta viimeisten kuukausien aikana olimme yhdessä päässeet oikein mukavaan vauhtiin. Onnistumiset ja tulokset olivat kasvattaneet uudesti syntyneen miehen nälkää ja hänestä oli kuoriutunut todellinen himotreenaaja. Treeneistä oli tullut henkireikä hektisen arjen keskellä ja mun tehtävä oli lähinnä huolehtia, ettei homma karkaisi täysin käsistä. Kun tuli aika sopia joulunajan treeneistä, ilmoitin miehelle, että seuraavan kerran treenataan vasta uuden vuoden jälkeen. En ollut vielä koskaan saanut niin hapanta naamaa asiakkaaltani. Mieskin oli nyt uudessa tilanteessa. Hän oli tottunut ostamaan haluamansa rahalla ja lupasi maksaa tuplahinnan jokaisesta treenistä joulunaikana. Kieltäydyin kohteliaasti ja kerroin, että hyvinvointi on muutakin kuin treeniä. Viimeistä puuttuvaa palasta hän ei voisi ostaa rahalla. Mies kävi kierroksilla, mutta höyry viileni nopeasti, kun löin hänelle käteen loppuvuoden treenit. Säännöt olivat, että meidän yhteiset treenit eivät jatku, ennen kuin listan kaikki viisi kohtaa olivat suoritettu. Mies otti sanaakaan sanomatta vastaan seuraavat ohjeet.

Päivä 1: Valmista perheelle illallinen.
Päivä 2: Treenaa breikkiä lapsesi kanssa.
Päivä 3. Menkää ulkoilemaan koko perheen voimin.
Päivä 4. Järjestä aikaa yhteistä aikaa vaimosi kanssa.
Päivä 5. Otat totaalisen vapaapäivän kaikista töistä.

Meidän viimeisen session päätös ei sujunut kovinkaan iloisissa merkeissä. Olin nuorena PT-alkuna aika huolissani myös omista duuneistani. En nimittäin ollut kovinkaan varma, onko mies asiakkaani enää vuoden vaihteen jälkeen. No riskejä on otettava!

Heti aattona laitoin miehelle viestiä ja kysyin, oliko ainuttakaan kohtaa otettu haltuun. Ei kuulemma ollut, joten muistutin diilistämme. En kuullut miehestä mitään päiviin, kunnes yhtäkkiä Facebookkiini kilahti viesti hänen vaimoltaan. Aluksi ajattelin, että ”voi hemmetti, mitähän sieltä tulee”, mutta pelko osoittautui turhaksi. Sieltä tuli lämpimin kiitos, mitä olin koskaan saanut. Mies oli kuulemma ylpeänä kertonut kotonaan, miten ”Johannes” oli antanut hänelle täysin uudenlaiset treenit. Näiden treenien ansoista mies oli kuulemma ekaa kertaa vuosiin ollut innoissaan suunnittelemassa perheen yhteisiä menoja, duuneista välittämättä! Lukiessani viestiä taisin tirauttaa pari kyyneltäkin, koska tajusin valmentajan työnkuvan. Meillä oli ollut upea syksy miehen kanssa, mutta siitä huolimatta kaikkein tärkeimmät treenit tehtiin kaukana kuntosalista. Ne tehtiin kotona yhdessä perheen kanssa!

Edellinen stoori oli varmistus sille, mitä haluan valmentajana ja uudella salillamme saavuttaa. Elämään kuuluu muutakin kuin treeni, kova treeni ja kovempi treeni. Hyvinvointi on ennenkaikkea vastuunottoa itsestä ja ihmisistä ympärillämme, salin seinien ulkopuolella. Maailma muuttuu kokoajan hektisemmäksi. Siksi onkin mun mielestä nykyaikaa ja äärimmäisen raikasta pitää kiinni perusarvoista, jotka niin helposti unohtuvat arjen pyörteissä. Joten tässä on sulle hieman poikkeava treeniohjelma tarinan oppien mukaisesti. Ota haltuun ja laita fiiliksiä miten treenin sujuivat.

Kaikkien aikojen lomatreenit

  1. OLE LÄSNÄ: Kysy läheiseltäsi, ”mitä sinulle kuuluu?”. Edellisestä kerrasta saattaa olla jo aikaa.
  2. ULKOILE: Haasta perheenjäsen reippailemaan tai treenaamaan luonnossa.
  3. RENTOUDU: Anna itsellesi lupa olla tekemättä mitään.
  4. OFFLINE: Ota yhden päivän irtiotto somesta. Jos oikein hulluttelet nii vaikka kaks!

Mahtavia lomia ja treenejä kaikille!

 

ÄLÄ KUVITTELE TODELLISUUTTA TOISENLAISEKSI, KUIN SE OIKEASTI ON – UNI

Mulla tuppaa olemaan lentävä aikataulu mikä tarkoittaa sitä, että usein yöunet jäävät lyhyiksi. Myöhäiset keikat, aikaiset aamut, matkapäivät sekä aikaero sekoittavat unirytmin tehokkaasti. Hösästä huolimatta on seuraavana päivänä oltava vireessä. Pitkällä tähtäimellä jatkuva univaje ei tietystikkään ole optimaalista, mutta satunnainen huonosti nukuttu yö ei todellakaan pilaa automaattisesti tulevaa päivää. Seuraava teksti on päiväkirjastani parinvuoden takaa. Jetlag painoi päälle ja edessä oli aikainen aamu, sekä tärkeä puhekeikka.

Katson vielä viimeisen kerran kelloa. Jetlagin ansiosta mua ei nukuta tippaakaan ja aikaa herätykseen on vajaa neljä tuntia. Kaikkien oppikirjojen mukaan se on aivan liian vähän, mutta mua se ei haittaa. Olen tottunut aikaisiin herätyksiin ja lyhyisiin öihin. Olipa vastassa sitten mitä tahansa, niin tiedän pärjääväni huomenna. Mä olen oppinut, että unesta stressaaminen vie paljon enemmän energiaa kuin se, että sulkee tyynesti silmänsä ja laittaa pään tyynyyn. Pelkkä lepo riittää tänään ja siksi mä en stressaa nukkumisesta. Jos aamulla väsyttää, niin sitten väsyttää, mä hoidan homman silti! Olen ollut väsynyt ennenkin ja pärjännyt aina hienosti. Mä oon voittanut kisoja, loistanut puheissa ja keikoilla ilman silmällistäkään unta. Ja onhan olemassa mahdollisuus, että herään myös pirteänä. Niinkin on käynyt monesti. Suljen silmät leveästi hymyilen ja toivotan hyvää yötä maailmalle. Huominen on hyvä päivä, mä pidän siitä huolen.

Ota rennosti

Mä haluan tarjota toisen näkökulman hössötykseen täydellisen hyvinvoinnin tavoittelusta. Blogit ovat täynnä gurujen vinkkejä unen, safkaamisen ja treenaamisen optimointiin. Kun lyöt kaikki opit kasaan, huomaat, että elämä on yhtä optimointia. Todellisuus on kuitenkin varsin erilaista kuin kirjoissa ja blogeissa. Satojen oppien orjallinen noudattaminen vie ainakin meikäläiseltä ilon ja energian elämästä. Ainaisen täydellisyyden tavoittelun sijaan, mä olen antanut itselleni luvan ottaa rennosti, jopa lyhyempien yöunien uhalla. Mulla rentous elämässä näkyy myös unenlaadussa, ainakin mittareilla mitattuna. Tätä tukee myös ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan unesta stressaaminen on merkittävä syy pitkäkestoisen unettomuuden taustalla. Lisäksi olen sen verran seikkailunhaluinen luonne, että nautin huomattavasti enemmän illasta hyvän ystäväni kanssa kuin siitä, että vilkuilen jatkuvasti kelloa, lasken minuutteja ja sanon kaverille ”Sori, mun pitää mennä, pakko saada kahdeksan tuntia unta!”. Kumpi edellisistä esimerkeistä onkaan sitten täydellisempää elämää. Järki on kuitenkin hyvä pitää mukana ja kaikelle on paikkansa. Seikkailujen lisäksi mä rakastan myös nukkumista ja tässä onkin mun vinkit unen suhteen.

1. Päästä irti täydellisyyden tavoittelusta

Kenenkään todellisuus ei ole täydellistä. Ei edes suosituimpien hyvinvointigurujen tai somejulkkiksen elämä. Blogien ja kirjojen tekstit ovat ideoita, joita edes kirjoittajat pystyvat harvoin noudattamaan päivästä toiseen. Ole armollinen itsellesi ja luota siihen, että isovanhempien opettamilla perusasioilla saadaan ihmeitä aikaan.

2. Luo oma rytmisi

Mä tykkään herätä aikasin aamulla ja tarkkailla kun maailma herää henkiin. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että laitan netflixit ja muut systeemit kiinni viimeistään yhdeksältä. Jos taas duunit venyvät myöhään ja pääsen keikalta kotiin vasta puolenyön jälkeen, niin mä en todellakaan herää viideltä. Silloin annan itselleni luvan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. Ilman herätystä ja ilman paineita aamun treeneistä tai duuneista. Mun päivärytmi ei ole ehkä kaikkein säännöllisin, mutta vastapainona päätän itse milloin menen nukkumaan ja milloin herään. Mullahan ei ole lapsia, joten siksi tämä tietysti onnistuu kohtuullisen helposti.

3. Löydä oma tyylisi 

Meditaatio, villasukat, kiitollisuusharjoitukset, tehtävälistat, ASMR -videot, kamomillatee… Sen sijaan, että yrittäisit ottaa haltuun kaikki jutut kerralla, pidä homma mahdollisimman simppelinä. Kokeile yhtä asiaa kerrallaan kunnes löydät kikan, mikä toimii sulle. Tai sit voit tehdä niinkuin mä. Toivota maailmalle hyvää yötä ja sulje silmät!

Ja jos unettomuutta on jatkunut jo pitkään, niin suosittelen lukemaan vähemmän blogeja ja ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Siellä on osaavia ihmisiä, jotka osaavat varmasti auttaa!

Kingiä päivää ja makoisia unia!

-Hatsolo

 

Miten hemmetissä mun intohimosta tulikin duuni?

Sen minkä annat, työ myös ottaa

Yrittäjänä olen oppinut, että työ ottaa juuri niin paljon kuin itse antaa. Mikäli antaa kaikkensa, se todellakin myös ottaa kaiken. Rutistaa kuivaksi viimeistä pisaraa myöten. Niska limassa oman unelman eteen duunien painaminen saattaa kuulostaa ”coolilta”. Sitähän se parhaillaan onkin, mutta on yllättävän helppoa löytää itsensä suosta, missä arki onkin täysin erilaista, kuin oli alunperin kuvitellut. Mullekkin on käynyt näin. Mun halusin breikata, valmentaa, kirjoittaa, puhua ja matkustella, mutta joissain vaiheessa huomasin, että päivät olivat yhtä hampaiden kiristelyä kirjanpidon, laskutuksen ja verottajan pyörteissä. Kiire vei ilon luovuudesta ja toiminnan kehittämiselle jäi harmittavan vähän aikaa. Intohimosta, tuli pakkopullaa ja käytännössä tavallinen duuni, jonka avulla maksettiin laskut, ruoka ja vuokra. Koska edellinen ei kuitenkaan ollut alkuperäinen syy yrittäjäksi ryhtymiselle, oli syytä päivittää toimintamalleja. Mä halusin olla vapaa ja toteuttaa itseäni, enkä kuluttaa kaikkea aikaani vankina, papereita ja numeroita pyöritellen. Aisioiden uudelleen järjestely vaati rohkeutta ja otti oman aikansa. Eipä ne päivät vieläkään lyhyitä ole, mutta nykyään sentään vietän suurimman osan ajastani asioiden parissa, jota oikeasti haluan tehdä.

Jos huomaat olevasi nyt samassa tilanteessa kuin mä aikanaan, ota haltuun seuraavat kolme vinkkiä ja löydä jälleen ilo yrittämiseen!

1. Pidä hauskaa

– Yrittäjänä päivät tuppaavat venymään pitkäksi. On helppo ajautua manaamaan kiireistä aikataulua. Tämä kuitenkin vaikuttaa välittömästi fiilikseen tehdä töitä. Mä havahduin tähän kun valitin kaverilleni, että breikkikeikkaa oli lähes jokainen viikonloppu. Ystäväni tokaisi tähän, ”Lopeta itkeminen. Etkö sä tajua, sähän saat matkustaa joka viikonloppu maailman upeimpiin mestoihin…”. Sillä hetkellä muistin, että niin breikkijameissa kuin arjessa, bileet tehdään aina itse. Pitkät ja puuduttavat päivätkin muuttuuvat tanssiksi kun soimassa on kunnon musat ja turhanpäiväinen valittaminen korvattu positiivisella asenteella.

2. Aseta rajat

– Työt eivät tekemällä lopu. Puhelin pirisee ja eri kanavista kilahtelee älylaitteisiin loputtomasti uusia viestejä. Oman jaksamisen kannalta on äärimmäisen tärkeää osata viheltää peli poikki säännöllisin väliajoin ja antaa aikaa myös itselle sekä läheisille. Mä en tiedä mikä toimii sulle, mutta itse olen huomannut seuraavan erittäin toimivaksi tavaksi. Ota vähintään kerta viikkoon täydellinen lomapäivä puhelimesta, maileista, tapahtumista ja sosiaalisesta mediasta. Vaikka kaikkiin tilaisuuksiin olisikin mahdollista tarttua, kannattaa miettiä, onko sinun tarpeen olla aina tavoitettavaissa tai onko järkeä olla mukana kaikessa mahdollisessa.

3. Palkkaa apua

– Mä tein ennen nettisivuja, kirjanpitoa, keikkamyyntiä ja valo- ja videokuvausta myöten kaiken itse. Alkuun se olikin ainut vaihtoehto, koska rahaa ei yksinkertaisesti ollut ylimäräistä. Nykyään kun tulopuoli on paremmissa kantimissa, olen rohkeasti palkannut apua. Se on osoittautunut poikkeuksetta oikeaksi ratkaisuksi kahdesta syystä. Mulle on jäänyt aikaa tehdä omia juttujani, enkä vietä 12 h päivässä kyhäämässä nettisivuja, jotka näyttävät amatöörimäisiltä eivätkä toimi. Lisäksi oman alansa ammattilaiset ovat osoittautuneet meikäläistä huomattavasti taitavammiksi esimerkiksi kirjanpidon tai toimivien nettisivujen kyhäämisessä. WINWIN!
Tsemppiä loppuvuoteen kaikille! Laita kommettia, mitkä ovat sun vinkit ilon säilyttämiseen duunissa.

KOLMEN PUHEKEIKAN PÄIVÄ

Eilinen oli todellinen tehopäivä puheiden saralla. Aamupäivä lähti käyntiin Dreams.fi vierailulla Leppävaaran Live-koulussa Valma-luokkien oppilaille. Tavoitteenani oli kannustaa opiskelijoita suhtautumaan avoimin mielin sekä positiivisella asenteella tuleviin ammattikokeiluihin. Valma -koulutuksessa oppilaat pääsevät tutustumaan eri ammatteihin ja harjoittelevat hakeutumista ammatillisiin perustutkintoihin. Kuulostaa siltä, että mäkin olisin mielelläni osallistunut vastaavaan kouluun. Mullahan ei vielä peruskoulun jälkeen ollut mitään hajua mitä halusin tehdä isona, joten niinkuin kaikki muutkin epätietoiset nuoret, hain lukioon.

Kiitos Leppävaaran Live.

Päivän toinen keikka olikin hieman erilainen. Mut oli tilattu sytyttämään #oracleclouddayfi tapahtumaan innostamaan yleisö aivan liekkeihin. Voin kertoa, että aika moni yleisössä oli äimänkäkenä, kun hyppäsin lavalle nostattamaan tunnelmaa. Yleisön jännitys karisi kuitenkin nopeasti. Oli aika nastaa katsella miten Grand Marina congress centerin 700-päinen yleisö tanssi, nauroi ja huusi täyttä kurkkua ”MINÄ OON PARAS”!

Calm before the storm. Kaksi minuuttia puheeseen.

 

Lavalla…!!!

Kaverikuva Suomen kovimman puhujan kanssa. André Noël Chaker!

Päivän vika setti olikin Sportspotin tiimipäivässä. Sportspot on Suomen kattavimmalla poolilla varustettu urheilijoiden ja valmentajien välittämiseen erikoistunut palvelu, josta saat tilattua keikalle vaikkapa mut. Syke nousi kivasti ennen setin alkua, sillä puhe vedettiin todellisten tekijöiden edessä. Yleisössä oli mm. Mikael Forsell, Mika Poutala, Eveliina Tistelgren ja monia muita kovia nimiä. Meikän jälkeen lavan otti haltuun huippupuhja ja valmentaja Petteri Kilpinen. Viime päivät onkin päivitetty ahkerasti omia puheita mestarin oppien mukaisesti. #alwaysastudent

Ketterästi presentoimassa huppari päällä.

Syksy on sujunut vauhdilla ja on ollut hienoa päästä puhumaan todella erilaisille yleiöille. Se on haastanut kehittymään puhujana ja kertoo, että omille ajatuksille on tilausta. Ehkä jokainen meistä tarvitsee aika ajoin muistutusta positiivisesta asenteesta ja siitä, että hulluistakin unelmista voi tulla totta, iästä, koulutuksesta ja tittelistä riippumatta.

Sportspotin tiimipäivän loppukuva. Kovaa sakkia koko talo täynnä!

Jos haluat energiaa ja iloa sunkin tapahtumaasi niin laitappa mulle rohkeasti viestiä.

Kiitos kaikille kolmen keikan päivästä!

#KOHTIUNELMIA – EI VOIS PAREMMIN MENNÄ!

Tiesitkö, että positiivisella minäpuheella voit oikeasti vaikuttaa omaan fiilikseesi? Jos et usko, niin kokeile. Kaikkea ei tarvitse väkisellä vääntää positiiviseksi, mutta on hyvä kuunnella myös itseään ja sitä kuinka paljon valittaa turhasta. Tsekkaa jakso ja innostu välillä kannustamaan myös itseäsi sekä näkemään asioiden hyvätkin puolet! #kohtiunelmia

Jos olet hakemassa töitä tai opiskelemaan niin tsekkaa seuraavat palvelut. Me halutaan yhdessä Sarasen kanssa jeesata sua pääsemään #kohtiunelmia!

NUORET KOHTI TYÖTÄ!
https://www.saranen.fi/tyonhakupalvelut/nuoret-kohti-tyota/

NUORET TÖIHIN!
https://www.saranen.fi/tyonhakupalvelut/nuoret-toihin/

Tykkäsitkö videosta? Tsekkaa mun edellinen video aiheesta ”Voiko intohimosta tulla ammatti?”

Sanoilla voi tappaa!

Sanat ovat voimakkaita. Niin voimakkaita, että ajan myötä ne tappavat. Ei ehkä fyysisesti, mutta henkisesti. Piinaavan hitaasti, sana ja pala kerrallaan. Aluksi lähtee hymy, pian katoaa itseluottamus ja lopulta kuolevat unelmat. Sanoja käytetään varsin varomattomasti ja vaikka tarkoitus olisikin hyvä, ovat niiden vaikutukset usein täysin päinvastaisia. Mikään ei tapa unelmia tehokkaammin kuin huomaamattomasti isketty verbaalinen tikari. Tässä pari esimerkkiä.

1. Ole vähän realistisempi.

2. Hanki oikea ammatti.

3. Et ole tarpeeksi lahjakas.

Jos oot edes kerran kuullut jonkin edellämainituista lauseista muista, että se kertoo enemmän kommentoijan kyvystä katsoa maailmaa avarasti kuin sun kyvyistä. Joten olipa unelmasi mikä tahansa, niin anna palaa ja tee parhaasi!

”Rapuja ämpärissä, nuosijat alas vedetään/ kateellisten junttien yhteisön keskel edetään/ sillä on mentävä, itellenihän teen tätä/ syteen saveen loppuun asti kamikaze lentäjä!” -Elastinen (Vihdoin)

-Hatsolo

 

 

 

 

MUN UNELMILLE EI NAURETA….ENÄÄ KOSKAAN!

Kun aloitin breikin, oli meidän kaveriporukalla hullu unelma. Me haluttiin tulla maailman parhaimmiksi breikkareiksi. Vielä 2000-luvun alkupuolella asenteet breikkiä kohtaan olivat aika suoria. Meille naurettiin päin naamaa ja kuittailtiin. Kyllä mä sen dissaamisen tavallaan ymmärränkin. Olihan meidän joraaminen alkuun aikamoista räpellystä. Ei lajilla pitänyt olla tulevaisuutta ja Suomessa siitä oli kuulemma turha edes yrittää tehdä ammattia. Mä muistan monet kerrat kun jouduin sulkemaan korvani niin opettajilta kuin koulukavereilta. Meillä oli kuitenkin hyvä jengi ja me treenattiin joka päivä. Pikkuhiljaa taidot karttuivat ja meitä oli muutamia jotka otti breikin tosissaan. Sillä porukalla me ruvettiin matkustelemaan ulkomaille skaboihin. Otettiin takkiin ja hävittiin useita kymmeniä kertoja kunnes vuonna 2006 kaikki loksahti paikoilleen. Voitettiin Flow Mo jengillä yksi maailman arvostetuimmista skaboista New Yorkissa. Se oli kova juttu jopa paikallislehti Keski-Suomalainen uutisoi meidän uroteiosta. Silloin kaikki muuttui. Mä olin saavuttanut unelmani ja niille ei nauranut enää kukaan.

Flow Mo ryhmän kanssa kisamatkalla ­ Etelä-Koreassa syksyllä 2018

Dreams.fi koulukiertue

Me vedettiin todellisen unelmien jahtaajan Laura Peipon kanssa pääkaupunkiseudulla kolmipäiväinen koulukiertue viime viikolla. Päivittäin puheita oli kaksi – kolme kappaletta eri yläkouluissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Jokaisessa koulussa useat nuoret tulivat kertomaan unelmistaan. Kun Lauran kanssa kysyttiin oletko kertonut unelmistasi kellekkään ennen meitä, vastaus oli surullisen usein ”EN”. Tällä hetkellä moni nuori luopuu omista unelmistaan aivan liian aikaisin. Ei omasta tahdosta, vaan siksi koska ympäröivä maailma ei ole vielä valmis nuoren hulluille unelmille. Mä haluan olla omalta osaltani muuttamassa tätä ja luomassa kulttuuria missä kenenkään ei tarvitse piilotella omia unelmiaan! Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta ja kaikilla on lupa unelmoida hulluistakin jutuista. Kiitos kaikki oppilaat ja opettajat kiertueesta. Käytiin paljon hyviä keskusteluja ja tavattiin paljon opeja joiden kanssa oltiin täysin samalla aaltopituudella. Ilo huomata, että asiat on mennyt eteenpäin omista kouluvuosista.

Mutta asiat ei ole yksin opettajien vastuulla. Valitettavan usein pelätään juuri sitä miten kotona reagoidaan omiin unelmiin. Siksi haluankin muistuttaa myös sua, että nuorien lisäksi unelmat ja niihin uskominen kuuluvat myös aikuisille! Iso kiitos myös Dreams.fi kun uskoitte meille näin tärkeän tehtävän. Tässä vielä fiiliksiä kiertueesta. Toivottavasti päästään tien päälle pian uudestaan! #MunUnelmilleEINaureta

 

Huikea matkaa unelmien parissa!

-Hatsolo

Ps. Haluatko mut keikalle? Ota yhteyttä ja puhutaan lisää!

#011 – Palaset kohdallaan!

Kuuntele uusimmasta podcastista meikäläisen vinkit, joiden avulla saat elämäsi palaset kohdalleen ja lisättyä energiaa arkeesi. Ota tilanne haltuun ja #innostu!

Jakson löydät myös Spotifysta, YouTubesta ja Itunesista.

Tsekkaa myös mun uusi nettikauppa ja ota mun kirja haltuun!

Redbull BC One 2018 videot
www.youtube.com/playlist?list=PLF…u2v3xQjh2UYHjrnB1

Laitahan feedbakkia ja käy tsekkaa!

Energiaa ja asennetta päivään!

-Hatsolo

#KOHTIUNELMIA – PELOTTAAKO TULEVAISUUS?

Tulevaisuus pelottaa kaikkia, myös mua! Kokemuksen kautta oon kuitenkin oppinut käsittelemään pelkojani ja olemaan rohkea tilanteesta riippumatta. Tsekkaa tältä videolta mun kolme parasta vinkkiä pelkojen voittamiseen!

Jos innostuit ja olet hakemassa töitä tai opiskelemaan niin tsekkaa seuraavat palvelut. Me halutaan yhdessä Sarasen kanssa jeesata sua pääsemään #kohtiunelmia!

NUORET KOHTI TYÖTÄ!
Nuoret kohti työtä! on 17–29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa löytämään ratkaisu ammatinvalintaan, koulutukseen ja työllistymiseen. Tuotamme palvelua yhdessä Baronan kanssa.

Palvelu toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Uudellamaalla Uudenmaan TE-toimiston, sekä ELY-keskuksen kanssa.

NUORET TÖIHIN!

Nuoret töihin! on Pohjois-Pohjanmaan alueen 17-29-vuotiaille työttömille työnhakijoille suunnattu palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa löytämään ratkaisu ammatinvalintaan ja työllistymiseen. Tuotamme palvelua yhdessä Baronan kanssa.

Palvelu toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa.

Molemmissa palvelussamme saat oman, henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa sinua suunnittelemaan tulevaisuuttasi ja näkemään vaihtoehtoja. Valmentaja tukee sinua valinnanteossa sekä rohkaisee sinua uskomaan itseesi ja unelmiisi. Sinun ei vielä tarvitse tietää, mikä unelmasi on, mutta nyt kannattaa lähteä selvittämään sitä.

Ota homma haltuun ja lähde #kohtiunelmia!

Onko sun setti kunnossa?

Esiintyvänä artistina oon oppinut siihen, että jos show ei ole kunnossa niin bookkauksia on turha odottaa jatkossa. Artistin työ on vapaata, mutta sen mukana tulee vastuu omasta toimeentulosta. Jos keikkaa ei ole, ei palkkaa kilahda tilille. Ja jos rahat on loppu, ei ole varaa maksaa matkustella, elää elämää täysillä tai saati maksaa vuokraa. Koska mä en halua olla ”starving artist”, joka puhuu menestyksestä ja asenteesta, niin oman suorituksen on oltava timanttia joka ikinen päivä, omasta fiiliksestä ja säästä riippumatta. P*skaan vetoon ja huteihin ei ole varaa. Oon oppinut pitämään edellisen mielessä lukuisten virheiden kautta. Mä en aliarvioi enään yhtään tilannetta, sillä kaikki kohtaamiset on arvokkaita. Olipa kyseessä sitten breikkishow, tanssitunti muksuille, asiakastapaaminen tai motivaatiopuhe yritysjohtajille, mä oon sitoututun tekemään parhaani. En pelkästään asiaakaan, vaan myös oman tulevaisuuteni takia. Tää on toiminut kiitettävästi ja keikkaa on asenteen ja työmoraalin ansiosta riittänyt paljon niin breikkissä, salibisneksessä kuin puheidenkin tiimoilta.

Kun vetää keikan on luontaista kysyä, ”How was it?”. Jos yleisön vastaus on ”Mnjaaahhh”, on omassa showssa on rutkasti kehitettävää. Seuraavien asioiden taas pitää tapahtua jotta olet oikeilla jäljillä.

Setti checklist

  1. Ovatko osallistujat ilmiliekeissä, liikuttuneita tai jopa vittuuntuneita settisi aikana tai sen jälkeen? Toisin sanoen, oletko vedonnut yleisön tunteisiin?
  2. Onko seuraavissa tapahtumassasi enemmän porukkaa kuin aikaisemmin? Eli suositellaanko sua eteenpäin ja rummuttaako puskaradio sun settiä?
  3. Ottaako jengi selfieitä kanssasi settisi jälkeen? Kyllä, myös kovimmat businesstyypit ja aikuiset ammattilaiset tulee pyytämään selfietä kun setti on tarpeeksi kova!
  4. Kerovatko osallistuja joko livenä tai viestein, että ovat muuttaneet konkreettisesti elämäänsä settisi ansiosta?
  5. Bookkataanko sut samasta tilaisuudesta välittömästi seuraavalle keikalle? Tän pitäisi olla jatkuvuuden kannalta enemmän sääntö kuin poikkeus. Tässä hyvä esimerkki joka tapahtui noin 2 tuntia puheeni jälkeen tällä viikolla. ”Seurasin sinun ”esiintymistäsi” lasin takaa ja näin miten innostuneita ja iloisia kuulijat olivat. Tätä positiivisuutta arjen kohtaamisiin juuri toivoisimme ja siksi ajattelin kysäistä tarjousta meidän tapahtumaan.”

Toimivan setin kasaamisen ei ole yhtä oikeaa keinoa. Kaikki lähtee kuitenkin halusta kehittyä ja kyvystä erottua joukosta. Keksi uniikki viesti, esiinny aidosti ja laita ihmiset hymyilemään!

Jos innoistuit niin tsekkaa mitä tapahtui, kun kävin innostamassa Radisson Blu -hotellien esimiehiä.

-Hatsolo