hyväfiilis

Poika kahvilassa

 

Istuskelin omissa ajatuksissani erään helsinkiläisen kahvilan nurkkapöydässä kirjoittamassa muistikirjaani.

Äkkiä havahduin, kun pieni kiharatukkainen poika tuli pöytäni viereen seisomaan ja kysyi ujosti ”Mitä sä kirjoitat siihen kirjaan?”.

Hetkeäkään epäröimättä vastasin pojalle: ”Mun tulevaisuuttani.”
Poika hymyili, mutta ei sanonut mitään.

Sen jälkeen repäisin tyhjän sivun irti muistikirjastani, ojensin sen pojalle ja kysyin vuorostani häneltä ”Miltä sun tulevaisuus näyttää?”.
Poika tarttui paperiin ja juoksi takaisin omaan pöytäänsä.

Join kahvini loppuun, pakkasin kamat takaisin reppuun ja ulos kävellessäni heitin hänelle vielä yläfemmat.

Kun pääsin kadulle, käännyin katsomaan sisään kahvilan ikkunasta. Näin pojan kaivelevan kynää repustaan innostunut ilme kasvoillaan.

Minut valtasi tunne, että tuon pojan tulevaisuus tulee olemaan valoisa.

 

PS. Mikäli haluaisit kuulla lisää samankaltaisia elämänmakuisia tarinoita, niin käy ihmeessä kuuntelemassa mun Elämä breikkarin silmin -kirjan audioversio Storytelissä! Uutena asiakkaana voit lunastaa ilmaisen kokeilukuukauden, jonka aikana pääset kuuntelemaan rajattomasti erilaisia kirjoja ja tarinoita.

Joulutarina ja neljä tehotreeniä lomalle

Seuraava tarina muistui mieleeni, kun äitini soitti mulle pari viikkoa sitten ja kysyi, olisiko mulla aikaa lähteä perheen kanssa jouluksi Lappiin. Sanoin, että aikaa on ja tulen mielelläni. Äitini linjan toisessa päässä vastasi sen olevan ehdottomasti paras joululahja mitä pojaltaan saattaa toivoa. Siksi toivonkin, että luet seuraavan tarinan ajatuksella:)

Joulutarina

Lomat olivat jo ovella ja oltiin juuri laitettu Peten ja Elastisen kanssa TFW Helsinki Oy:n paperit sisään PRH:lle. Toiveena oli avata meidän eka kuntosali alkuvuodesta 2014. Mä tein samaan aikaan PT-hommia ja yksi asiakkaistani sattui olemaan kovan luokan liikemies. Miehen poika oli samalla mun breikkioppilas ja mitä olin hänestä kuluneen syksyn aikana oppinut, niin kiireinen duuni söi ison osan miehen ajasta. Poikaa haki breikkitreeneistä milloin kukakin assari ja PT-sessioiden alku venyi usein kiireellisten businesten takia. Mies oli laiminlyönyt liikkumistaan jo vuosia, mutta viimeisten kuukausien aikana olimme yhdessä päässeet oikein mukavaan vauhtiin. Onnistumiset ja tulokset olivat kasvattaneet uudesti syntyneen miehen nälkää ja hänestä oli kuoriutunut todellinen himotreenaaja. Treeneistä oli tullut henkireikä hektisen arjen keskellä ja mun tehtävä oli lähinnä huolehtia, ettei homma karkaisi täysin käsistä. Kun tuli aika sopia joulunajan treeneistä, ilmoitin miehelle, että seuraavan kerran treenataan vasta uuden vuoden jälkeen. En ollut vielä koskaan saanut niin hapanta naamaa asiakkaaltani. Mieskin oli nyt uudessa tilanteessa. Hän oli tottunut ostamaan haluamansa rahalla ja lupasi maksaa tuplahinnan jokaisesta treenistä joulunaikana. Kieltäydyin kohteliaasti ja kerroin, että hyvinvointi on muutakin kuin treeniä. Viimeistä puuttuvaa palasta hän ei voisi ostaa rahalla. Mies kävi kierroksilla, mutta höyry viileni nopeasti, kun löin hänelle käteen loppuvuoden treenit. Säännöt olivat, että meidän yhteiset treenit eivät jatku, ennen kuin listan kaikki viisi kohtaa olivat suoritettu. Mies otti sanaakaan sanomatta vastaan seuraavat ohjeet.

Päivä 1: Valmista perheelle illallinen.
Päivä 2: Treenaa breikkiä lapsesi kanssa.
Päivä 3. Menkää ulkoilemaan koko perheen voimin.
Päivä 4. Järjestä aikaa yhteistä aikaa vaimosi kanssa.
Päivä 5. Otat totaalisen vapaapäivän kaikista töistä.

Meidän viimeisen session päätös ei sujunut kovinkaan iloisissa merkeissä. Olin nuorena PT-alkuna aika huolissani myös omista duuneistani. En nimittäin ollut kovinkaan varma, onko mies asiakkaani enää vuoden vaihteen jälkeen. No riskejä on otettava!

Heti aattona laitoin miehelle viestiä ja kysyin, oliko ainuttakaan kohtaa otettu haltuun. Ei kuulemma ollut, joten muistutin diilistämme. En kuullut miehestä mitään päiviin, kunnes yhtäkkiä Facebookkiini kilahti viesti hänen vaimoltaan. Aluksi ajattelin, että ”voi hemmetti, mitähän sieltä tulee”, mutta pelko osoittautui turhaksi. Sieltä tuli lämpimin kiitos, mitä olin koskaan saanut. Mies oli kuulemma ylpeänä kertonut kotonaan, miten ”Johannes” oli antanut hänelle täysin uudenlaiset treenit. Näiden treenien ansoista mies oli kuulemma ekaa kertaa vuosiin ollut innoissaan suunnittelemassa perheen yhteisiä menoja, duuneista välittämättä! Lukiessani viestiä taisin tirauttaa pari kyyneltäkin, koska tajusin valmentajan työnkuvan. Meillä oli ollut upea syksy miehen kanssa, mutta siitä huolimatta kaikkein tärkeimmät treenit tehtiin kaukana kuntosalista. Ne tehtiin kotona yhdessä perheen kanssa!

Edellinen stoori oli varmistus sille, mitä haluan valmentajana ja uudella salillamme saavuttaa. Elämään kuuluu muutakin kuin treeni, kova treeni ja kovempi treeni. Hyvinvointi on ennenkaikkea vastuunottoa itsestä ja ihmisistä ympärillämme, salin seinien ulkopuolella. Maailma muuttuu kokoajan hektisemmäksi. Siksi onkin mun mielestä nykyaikaa ja äärimmäisen raikasta pitää kiinni perusarvoista, jotka niin helposti unohtuvat arjen pyörteissä. Joten tässä on sulle hieman poikkeava treeniohjelma tarinan oppien mukaisesti. Ota haltuun ja laita fiiliksiä miten treenin sujuivat.

Kaikkien aikojen lomatreenit

  1. OLE LÄSNÄ: Kysy läheiseltäsi, ”mitä sinulle kuuluu?”. Edellisestä kerrasta saattaa olla jo aikaa.
  2. ULKOILE: Haasta perheenjäsen reippailemaan tai treenaamaan luonnossa.
  3. RENTOUDU: Anna itsellesi lupa olla tekemättä mitään.
  4. OFFLINE: Ota yhden päivän irtiotto somesta. Jos oikein hulluttelet nii vaikka kaks!

Mahtavia lomia ja treenejä kaikille!

 

ÄLÄ KUVITTELE TODELLISUUTTA TOISENLAISEKSI, KUIN SE OIKEASTI ON – UNI

Mulla tuppaa olemaan lentävä aikataulu mikä tarkoittaa sitä, että usein yöunet jäävät lyhyiksi. Myöhäiset keikat, aikaiset aamut, matkapäivät sekä aikaero sekoittavat unirytmin tehokkaasti. Hösästä huolimatta on seuraavana päivänä oltava vireessä. Pitkällä tähtäimellä jatkuva univaje ei tietystikkään ole optimaalista, mutta satunnainen huonosti nukuttu yö ei todellakaan pilaa automaattisesti tulevaa päivää. Seuraava teksti on päiväkirjastani parinvuoden takaa. Jetlag painoi päälle ja edessä oli aikainen aamu, sekä tärkeä puhekeikka.

Katson vielä viimeisen kerran kelloa. Jetlagin ansiosta mua ei nukuta tippaakaan ja aikaa herätykseen on vajaa neljä tuntia. Kaikkien oppikirjojen mukaan se on aivan liian vähän, mutta mua se ei haittaa. Olen tottunut aikaisiin herätyksiin ja lyhyisiin öihin. Olipa vastassa sitten mitä tahansa, niin tiedän pärjääväni huomenna. Mä olen oppinut, että unesta stressaaminen vie paljon enemmän energiaa kuin se, että sulkee tyynesti silmänsä ja laittaa pään tyynyyn. Pelkkä lepo riittää tänään ja siksi mä en stressaa nukkumisesta. Jos aamulla väsyttää, niin sitten väsyttää, mä hoidan homman silti! Olen ollut väsynyt ennenkin ja pärjännyt aina hienosti. Mä oon voittanut kisoja, loistanut puheissa ja keikoilla ilman silmällistäkään unta. Ja onhan olemassa mahdollisuus, että herään myös pirteänä. Niinkin on käynyt monesti. Suljen silmät leveästi hymyilen ja toivotan hyvää yötä maailmalle. Huominen on hyvä päivä, mä pidän siitä huolen.

Ota rennosti

Mä haluan tarjota toisen näkökulman hössötykseen täydellisen hyvinvoinnin tavoittelusta. Blogit ovat täynnä gurujen vinkkejä unen, safkaamisen ja treenaamisen optimointiin. Kun lyöt kaikki opit kasaan, huomaat, että elämä on yhtä optimointia. Todellisuus on kuitenkin varsin erilaista kuin kirjoissa ja blogeissa. Satojen oppien orjallinen noudattaminen vie ainakin meikäläiseltä ilon ja energian elämästä. Ainaisen täydellisyyden tavoittelun sijaan, mä olen antanut itselleni luvan ottaa rennosti, jopa lyhyempien yöunien uhalla. Mulla rentous elämässä näkyy myös unenlaadussa, ainakin mittareilla mitattuna. Tätä tukee myös ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan unesta stressaaminen on merkittävä syy pitkäkestoisen unettomuuden taustalla. Lisäksi olen sen verran seikkailunhaluinen luonne, että nautin huomattavasti enemmän illasta hyvän ystäväni kanssa kuin siitä, että vilkuilen jatkuvasti kelloa, lasken minuutteja ja sanon kaverille ”Sori, mun pitää mennä, pakko saada kahdeksan tuntia unta!”. Kumpi edellisistä esimerkeistä onkaan sitten täydellisempää elämää. Järki on kuitenkin hyvä pitää mukana ja kaikelle on paikkansa. Seikkailujen lisäksi mä rakastan myös nukkumista ja tässä onkin mun vinkit unen suhteen.

1. Päästä irti täydellisyyden tavoittelusta

Kenenkään todellisuus ei ole täydellistä. Ei edes suosituimpien hyvinvointigurujen tai somejulkkiksen elämä. Blogien ja kirjojen tekstit ovat ideoita, joita edes kirjoittajat pystyvat harvoin noudattamaan päivästä toiseen. Ole armollinen itsellesi ja luota siihen, että isovanhempien opettamilla perusasioilla saadaan ihmeitä aikaan.

2. Luo oma rytmisi

Mä tykkään herätä aikasin aamulla ja tarkkailla kun maailma herää henkiin. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että laitan netflixit ja muut systeemit kiinni viimeistään yhdeksältä. Jos taas duunit venyvät myöhään ja pääsen keikalta kotiin vasta puolenyön jälkeen, niin mä en todellakaan herää viideltä. Silloin annan itselleni luvan nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. Ilman herätystä ja ilman paineita aamun treeneistä tai duuneista. Mun päivärytmi ei ole ehkä kaikkein säännöllisin, mutta vastapainona päätän itse milloin menen nukkumaan ja milloin herään. Mullahan ei ole lapsia, joten siksi tämä tietysti onnistuu kohtuullisen helposti.

3. Löydä oma tyylisi 

Meditaatio, villasukat, kiitollisuusharjoitukset, tehtävälistat, ASMR -videot, kamomillatee… Sen sijaan, että yrittäisit ottaa haltuun kaikki jutut kerralla, pidä homma mahdollisimman simppelinä. Kokeile yhtä asiaa kerrallaan kunnes löydät kikan, mikä toimii sulle. Tai sit voit tehdä niinkuin mä. Toivota maailmalle hyvää yötä ja sulje silmät!

Ja jos unettomuutta on jatkunut jo pitkään, niin suosittelen lukemaan vähemmän blogeja ja ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Siellä on osaavia ihmisiä, jotka osaavat varmasti auttaa!

Kingiä päivää ja makoisia unia!

-Hatsolo

 

HATSOLO.FI – Gold Award ja paras blogi Finnish Web Awardseissa

Hehkutin syksyllä, että mun nettisivut on mukana Finnish Web Awardseissa. Viralliset tulokset on nyt julkistettu ja meikäläisen sivut voittivat kultaa, tuli kakkoseksi yleisöäänestyksessä (tässä oli jotain säätöä) ja ansaitsi parhaan blogin palkinnon. Iso kiitos Sininen Härkä sivujen toteutuksesta ja kaikki, jotka lainasitte aikaanne ja kävitte äänestämässä. Skaban tuomaristossa istuivat Jorma Ollila, Ilkka Paananen, Tarja Virmala, Heikki Ahdekivi, Jaakko Tapaninen, Jorma Silvasti ja Pekka Nuikki ja kriteereinä oli ulkoasun ja teknisten ominaisuuksien ohessa yhteensä parikymmentä muuta arvioinnin mittaria. Erityisesti mua lämmittää tuo parhaan blogin palkinto ja maininta ”Hatsolon vilpittömyys ja positiivisuus on sivuston punainen lanka ja sivuston toteutus johdonmukainen.”

MIKSI ULKOISTAA NETTISIVUJEN RAKENTAMINEN?

Mietin pitkään kannattaisiko nettisivujen uudistaminen ulkoistaa toiselle osapuolelle. Tässä vaiheessa voin tyytyväisenä sanoa, että päätös oli täysin oikea. Tässä viisi syytä, miksi nettisivujen rakentaminen kannattaa suosiolla jättää ammattilaisten käsiin.

  1. Näkyvyys: Uudistettujen nettisivujen ansiosta mun yhteydenottopyynnöt ainakin ovat kolminkertaistuneet, mikä on tietysti vaikuttanut myös keikkamääriin erittäinkin positiivisesti. Tuloksia on saatu aikaan mm. somemarkkinoinnilla ja hakukoneoptimoinnilla, mitkä eivät varsinaisesti lukeudu mun leipälajeihin.
  2. Käytettävyys: Nettisivujen tärkein ominaisuus on niiden käytettävyys. Kun asiakas tulee sivuille on tärkeää, että nettisivuja on helppo käyttää ja toivottu tieto löytyy nopeasti. Omatekoisilla nettisivuilla moni oleellinen tieto on piilotettuna vaikeiden valikkojen takana. Nyt podcastit, blogit ja muut palveluni löytyvät suoraan etusivulta. Sinisen Härän kanssa saatiin sivujen rakenne sellaiseksi vierailijan on helppo löytää haluamansa tieto erittäin nopeasti.
  3. Ulkoasu: Vaikka palveluilla, kuten Squarespace, Weebly ja Wix voi väsätä ihan kivat nettisivut varsin nopeasti, eivät ne koskaan taivu ihan kaikkeen. Osaavan ammattilaisen kanssa on mahdollista rakentaa täysin omiin tarpeisiin räätälöidyt ja oman näköiset sivut ilman turhia kompromisseja. Tämä on mun kaltaiselle seikkailijasielulle erittäin tärkeä asia.
  4. Ajankäyttö: Ennen käytin kymmeniä tunteja sivujen viilaamiseen, enkä silti ollut tyytyväinen lopputulokseen. Kun Härän jengi vastaa teknisestä toteuttamisesta, saan mä käyttää aikaani siihen mistä eniten tykkään. Eli ideoimiseen, sisällön tuottamiseen ja breikkaamiseen!
  5. Päivitys: Kun rakensin itse sivut ne pysyivät samanlaisina seuraavat kolme vuotta. Ei päivittämistä, ei uutisia, ei muutoksia. Nyt testaamme ja kehitämme sivujani kuukausittain. Yhteistyö Sinisen Härän kanssa pitää mut relevanttina myös tulevaisuudessa. Mä pidän kiinni siitä, että päivitän jatkuvasti ammattitaitoani niin puhujana kuin tanssijana ja nyt myös nettisivuni vastaavat tätä standardia.

Vielä kerran kiitos kaikille äänestäjille. Tästä on hyvä jatkaa loppuvuoteen.

Mahtavaa viikkoa just sulle!

  • Hatsolo

Kaikkien aikojen tervetuliaispuhe – Paluu vanhaan lukioon!

Eilen mulla oli yksi hauskimmista keikoista aikoihin. Pääsin nimittäin vanhaan opinahjooni, Jyväskylän Lyseon lukioon innostamaan uusia lukiolaisia. Paikalla olikin runsaasti kuulijoita, kaiken kaikkiaan 400 uutta opiskelijaa. Keikka oli mieluisa monestakin syystä. Ensiksikin oli siistiä päästä moikkaamaan entisiä opettajiani. Vaihtamaan kuulumisia, kiittämään jeesistä lukioaikana ja näyttämään, että mustakin on loppujen lopuksi kasvanut ihan kelpo kansalainen. Toiseksi oli äärimmäisen hienoa päästä rakentamaan uusille Lyseolaisille tervetuliaspuhe uuteen kouluun. Mä muistan elävästi meidän vuosikurssin vastaavan puheen tasan 18 vuotta sitten. Meidän breikkijengi nousi heti tapahtuman tähdiksi kun rehtori pyysi meidän jengiä ottamaan lippalakit pois päästä. Terkkuja reksille 🙂

Kun rupesin rakentamaan puhettani, päätin rakentaa kaikkien aikojen parhaan ja innostavimman tervetuliaspuheen mitä lukioissa on esitetty. Halusin purkaa jännistystä ja kertoa, että koulussa on oikeasti ihan sairaan nastaa, jos vaan itse haluat. Kävin läpi kaikki ne asiat mitkä mulle oli lukiossa tärkeitä ja auttoi mua kirjoittamaan ylioppilaaksi. Puhuin omasta asennemuutoksesta opiskeluun, ystävien merkityksestä, sattumuksista opettajien kanssa, vanhojentansseista, tärkeimmistä oivalluksista siitä miten koulussa pärjää, sekä sekä asioista mitkä vaikuttavat mun opiskelumotivaatioon vaikeilla hetkillä. Mulle lukioajassa parasta olivat ystävät ja Lyseon ammattitaitoiset opettajat, jotka onneksi ymmärsivät, että tämän nuoren sankarin tie kulkee välillä omia polkujaan. Te saitte lähtemään kouluun päivä toisensa jälkeen ja haastamaan itseäni asioissa, jotka eivät alkuun kiinnostaneet mua pätkääkään. Kiitos Maku, Tume ja Olli-Matti ja opet! Ilman teitä olisin varmaan vieläkin lukiossa!

Kiitos Jyväskylän Lyseon uudet oppilaat eilisestä. Teillä tulee olemaan huikeat vuodet edessä!